sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Sohva

Talviloma on mennyt melkoisen hyvin. Palapelikin tuli tehtyä, oikeastaan useampi. Ystäviä on nähty ja eilen käytiin sukulaisen valmistujaisjuhlissa Helsingissä. Juhlapaikka sijaitsi aivan Ikean lähellä ja poikettiin siellä samalla reissulla.

Ikeassa tarkoitus oli lähinnä katsastaa sohvatarjonta, koska vanha sohva alkaa olla jo aika hurjassa kunnossa. Kovin mielelläni haluaisin ostaa kotimaisen sohvan, mutta vielä ei ole tullut vastaan sellaista suomalaista sohvaa, joka täyttäisi kaikki omat kriteerit. Eli olisi sopivan näköinen, sopivan kokoinen, vaihtopäällisillä ja kaiken päälle vielä sopivan hintainenkin. Aina joku osa-alue mättää. Ja useimmiten se on joko hinta tai pestävien päällysten puute. Pestävät irtopäälliset ovat ihan ehdoton juttu. Ja joka kerta kun meinaan innostua sohvasta, jossa sellaisia ei ole, muistutan itseäni siitä kerrasta kun kissa pulautti silakkaoksut sohvalle.

Ihan vähän ollaan kallistumassa ikealaiseen jokakodin sohvaan eli Ektorpiin. Tosin vielä on käytävä ainakin kerran kiertämässä oman kylän huonekaluliikkeet ennen ostopäätöksen tekemistä. Ja testattava Ikeasta mukaan otetut kangasnäytteet. Ja testaus on sitä, että laitetaan kangaspalat kissojen suosimille nukkumapaikoille ja päällä nukkumisen jälkeen tarkastetaan kangaspaloista karvojen tarttuvuus, näkyvyys ja irtoaminen. Vaikka Ikea suorittaa kaikenlaisia hankauksenkestoja ja valonkestoja sohvakankaille, niin kissankarvatesti on kuitenkin tehtävä itse.

Vanha sohva on ikealainen ja ollut meillä jo 15 vuotta. Se on kestänyt melko hyvin. Pyöristä on kuitenkin kuulat pudonneet jo vuosia sitten. Kangas on myös osoittanut kulumisen merkkejä istuintyynyjen reunoista. Tämä kuitenkin vasta viimeisen vuoden sisällä havaittu ilmiö. Käsinojien kulmat ovat aivan rispaantuneet kissan kynsienteroitusalustana. Sen kissan, jota meillä ei ole ollut yli kymmeneen vuoteen. Myös päällinen kutistui yhdessä pesussa niin, ettei sohvan takana olevat vetoketjut mene läheskään kokonaan kiinni. Ollaan pidetty sohvalla vanhaa täkkiä, että näyttää edes vähän siistimmältä. Ja nyt huomaan tätä kirjoittaessa, että sohva on ollut vaihtokunnossa jo hyvän aikaa. Mutta eiköhän tässä vielä vähän aikaa jaksa vanhaa katsella.

Vaikka se Ikessa käväisy oli pelkkä käväisy, niin jotain sinne ostoskorin pohjalle kuitenkin tuli. Lapsille värikkäät lasit, lahjapaperia, leivonta-alusta, tyynyjä ja vähän kangasta.





4 kommenttia:

  1. Kissaperheessä täytyy ajatella sohva-asiat aina hiukan toisin :D hyvä idea napata kangasnäytteet mukaan ja testata mikä näytteistä imee vähiten karvaa. Meillä isännänhuoneen sohvilla on aina päälliset, verhoilu oli niin kallis juttu, että haluan suojata sohvakaluston vielä pitkään. Salin raitasohvalla ei ole enää väliä, verhoilu kaipaa kipeästi uusimista, mutta vaatii tietysti myös rahaa. Siksi sinnitellään. Toivottavasti löytyy hyvä kangas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nuo kissat vaativat monessa asiassa luovuutta. Meillä tuo vanhempi on kova tyttö oksentelemaan, joten se ohjaa paljon sohvavalintaa. Mokomat eivät vain nyt innostu nukkumaan näytteiden päällä, vaan asettelevat itsensä pieniksi siihen viereen :D

      Poista
  2. Voi, meillä oli tuo samainen sohva, kymmenisen vuotta sitten hankittuna! Vaihtopäällisten värit olivat punainen ja vaalea. Kun vaihdoimme sohvan muutama vuosi sitten (tilan takia), se annettiin serkuille... joiden isä ensi-istumallaan hajotti sen! Se palveli siis juuri meitä hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillä sohvallahan taitaa olla just kymmenen vuoden takuu :) Mua kyllä vähän hirvittää, miten sohva kestää sen kaiken resuamisen ja pomppimisen, mitä meillä tapahtuu. Jos edes lasten hillumisiän kestää ja sen jälkeen voisi ostaa askolaisen. Mut on niin aivopesty Askon laatuun, että luotan siihen ihan kympillä. :D

      Poista

Jokainen kommentti ilahduttaa :)