Juhlaviikonloppu

Viikonloppuna vietettiin urakalla seitsemänvuotispirskeitä. Ensin lauantaina kaverisynttäreitä ja sunnuntaina sukulaissynttäreitä. Viikonloppu oli juhlien lisäksi aika paljon siivoamista, leipomista ja tiskaamista. Kumpanakin päivänä ehdin aamusta piipahtaa himmelikurssilla, jonka olin vahingossa varannut samalle viikonlopulle. Samoin kaiken tämän touhun lomassa mies kävi hakemassa kaksi nettikirpputorilta ostettua tuolia akuuttiin tuolipulaan ja myi meidän toisen auton. Tästä syystä jäi pullat leipomatta, mutta kaksi kakkua sentään ehdittiin tekaista. Toisin kuin viime vuonna, nyt lapset söivät lauantain juhlissa kakun niin, että jäljelle jäi käärmeestä vain häntä. Tarjoilu ei tänäkään vuonna loppunut kesken. Sehän on se pahin painajainen ja siksi ehkä tulee aina tehtyä sitä tarjottavaa pikkuisen liikaa. Ainoastaan tuplataikinasta tehdyt piparkakut hupenivat jo kaverisynttäreillä, joten aikuiset joutuivat tyytymään kaupan kekseihin.






Koti oli puettu näihinkin juhliin halloween-pukuun ja kovasti hämähäkit, seitit ja luurangot lapsia kiinnosti. Taisi kyllä kaikkein mielenkiintoisin halloween-koriste olla oksentava kurpitsa. Lauantain juhlissa meillä biletti 15 lasta ja meninkiä riitti. Siksi nämä kuvat näyttävät jotenkin tosi tyhjiltä, kun niistä suurin osa on otettu ennen vieraiden saapumista. Ohjelmassa oli tänäkin vuonna taikuri (jota kovasti epäiltiin huijariksi) ja ongintaa. Eli kaksi hiljaista hetkeä löytyi juhlista: ensimmäinen kun lapset olivat syömässä ja toinen kun ne seisoivat ongintajonossa.

Sunnuntain juhlissa pääsin itsekin juomaan kupposen kahvia. Oli törkeä tarkoitus pakkomyydä vieraille partion adventtikalentereita, mutta vain yksi myytiin ja sitten myyminen unohtui. Ei auta kuin lähteä kyliä kiertelemään. Pahimmat juhlasotkut on jo siivottu, mutta juhlaväsymystä on vielä ja enimmät siivoamiset jätän suosiolla huomiselle.


 








Hiukan tein näihin juhliin ompelutöitäkin. Toivolle ompelin hämähäkkipuseron mustasta trikoosta, johon applikoin kuviot vanhasta teepaidasta. Tyynelle tein keijusiivet mustasta tyllistä. Sitomiskohdan peitin huovutetusta laukusta leikatulla sydämellä, johon ompelin paljetteja. Mustaa kuminauhaa minulla ei tietenkään ollut kuin kymmenen senttiä ja sehän ei kiinnitykseen riittänyt. Miestä ei kovasti innostanut perjantaina lähteä Lahteen saakka ostamaan pelkkää mustaa kuminauhaa, joten piti sitten päällystää valkoinen nauha mustalla vuorikankaalla. Noiden kapeiden soirojen kääntäminen ei ole mitenkään kivaa puuhaa ja sitä näprätessä kyllä ajattelin, että kaikkea sitä pitääkin alkaa tekemään. Mutta lopputulos on kuitenkin paljon kivemman näköinen kuin pelkkä kumppari olisi ollut, joten olen hyvin tyytyväinen.

Keittiöön ompelin myös uuden pöytäliinan Marimekon Puput piilosilla -kankaasta, jonka Toivo on itse valinnut juhliinsa. Pöytäliinan päällä on Marimekon Lappuliisasta pöydän kannen kokoon leikattu vahakangaspala. Oli tosi kätevä juhlissa, ei mennyt pöytäliina heti pyykkiin. Tuo vahakangas on tarkoitus jäädä lasten askartelualustaksi eli siitä tuskin on pöytäliinaksi enää seuraaviin juhliin.