Talviset lumiukkosynttärit

Kerholainen täytti kuusi vuotta ja sitä juhlittiin koko viikonloppu teemalla, jonka tyttö itse valitsi eli lumiukkosynttärit. Piti olla lumiukkokakku, lumihiutalekoristeita ja lumiukkoaskartelua. Kaikki toteutui ja vähän ylikin, joten synttärit menivät nappiin. Oikeaa luntakin löytyi sentin kerros pihalta ja pakkanen teki ikkunoihin myös oikeita jääkukkia. 



Juhlatilan ikkuna koristeltiin tietysti paperista leikatuilla lumihiutaleilla. Kiinnitin hiutaleet ompelulankaan ja väliin laitoin valkoisia helmiä. Tuli aika kiva lumihiutaleverho. Yhden lumihiutaleessaroikkumiskokeilun ja sen johdosta seuranneen suihkepullosuihkutuksen jälkeen hiutaleet saivat olla kissaltakin rauhassa.






Kattovalaisimeen laitoin roikkumaan silkkipaperista tehdyt lumipallot. Kuvallinen ohje näiden helppojen pallojen tekoon löytyy ainakin k-ruoka -sivuilta.




Lumipalloteema jatkui lumipallovalaisimessa. Tyhjän lasitölkin ympärille on liimattu paperi, jonka päälle on liimattu kuumaliimalla puoliksi taiteltuja kertakäyttölautasia. Lasitölkkiin vielä valot ja lumipallovalaisin on valmis.

Laitoin sinne ensin pienet valot, mutta ne eivät näkyneet tarpeeksi hyvin. Nuo lumihiutalevalot olivat paremmat, vaikka niitä tulikin mielestäni liikaa pallosta ulos.




Lastenkekkereiden kilpailun palkinnoksi askartelin lumiukkosoppatarvikepakkaukset. Lumiukkosoppaohjehan pyöri useampi vuosi sitten suurena hittinä sisustusblogeissa ja sitä ennen se tuli vastaan askartelublogeissa, mutta vasta nyt toteutin ohjeen itse. Kyllä ajattelin näitä väkertäessä, että helpommalla pääsisi, jos ostaisi tavaratalon tilpehööriosastolta pussillisen kiinalaisvalmisteisia muoviötököitä palkinnoksi.

Lapset saivat palkinnot osallistuttuaan kortinheittokilpailuun. Toisena virallisena ohjelmana synttäreillä oli tietenkin lumiukkokirjanmerkin askartelua jäätelötikusta ja lumihiutaleiden leikkaamista. Aikuisten synttäreillä ohjelmassa oli ainoastaan syömistä ja kortinheittokilpailu.




Parista puuvillalankakerästä, koivun oksasta, punaviinietikkapullon korkista, napista ja palasta askarteluhuopaa valmistui liiman avulla pöytäkoristeeksi lumiukko. Kahvipöytää koristivat myös valkoiset lumipallokynttilät, jotka sain juuri sopivasti joulupukilta ja ystävältä ostettu lumiteemaan sopiva paperinaruvalokranssi.



Muu askartelu olikin sitten leipomispuolella. Nämä synttärit tulevat aina aivan liian pian joulun jälkeen, joten ideapankki on vuodesta toiseen ihan yhtä tyhjä. Onneksi oli se lumiukkoteema, jonka mukaan leipomisiakin yritin toteuttaa. Oheismateriaalin väriksi vaaleansininen on hiukan haastava, koska sen värisiä tuotteita löytyy lähinnä Baby Boy -osastolta. Servetit ja pillit eivät sentään sisältäneet vauvan kuvia.

Kolmiulotteinen muovaaminen ei ole millään tavalla minun juttu, mutta lumiukkopalleroiden pyörittäminen marsipaanimassasta onnistui sentään myös poropeukalolta. Hattu olikin jo suuri haaste.

Lumiukon viiri ja lippunauha on myös itse tehtyjä. Kun sekoitin punaista ja keltaista askartelumaalia, että saisin oranssin värin lumiukon porkkananenätikkuun, käväisi mielessä ajatus, että seuraavan synttärikakun tilaan leipomosta. Niin siis porkkananenän muotoileminen minkäänlaisesta leivontamassasta ei ollut edes vaihtoehto.

Ja lumikoristeita leivonnaisiin saa helposti lumihiutalemuotilla, valkoisella pikeerillä ja ihan pelkällä tomusokerilla.






Talvisten lumiukkosynttäreiden vuoksi siirtelin tuvasta pois eniten silmään osuvat keltaiset ja punaiset ja vihreät asiat ja tilalle laitoin valkoista ja sinistä.

Lapsille (ja aikuisille) tehty karkki/herkkupöytä koristautui pitsiliinalla, styroxlumihiutaleilla, valkoisilla pallovaloilla ja Tyynen ystävän tekemällä lumiukkokynttilällä sekä juuri juhlpäivää edeltäneenä päivänä postiin saapuneella toisella tattikulholla.

Kahdessa ylemmässä kuvassa odotellaan niitä lastenkekkereitä alkavaksi. Ekassa kuvassa näkyy vielä neljä reipasta kissaa. Alimmassa kuvassa on bileet kovimmillaan ja ilme sen mukainen.





Kaikki tämä vaivannäkö kyllä kannatti. Lauantaina juhlittiin kahdesti, sunnuntainakin useampi tunti ja tänään tyttö juhli vielä kerhossa. Ja vielä on muutama vieras tulossa tuonnempana. 

Parasta juhlissa oli kakku ja toiseksi parasta toinen kakku. Lahjoista parhaat olivat Minecraft-possupehmo ja rasiallinen helmiä ja toiseksi parhaita oli kaikki muu.

Jos nämä synttärit tulevat aivan liian pian joulun jälkeen askartelumielessä ja leipomistyhjiössä, niin lahjan kanssa ei ole yhtään sen helpompaa. Aikaisempina vuosina lahja on hankittu jo hyvissä ajoin ennen joulua tai se on ollut muuten jo selvä nakki, vaan ei tänä vuonna. Kun vihdoinkin päätettiin tylsästi, että ostetaan se yksi Lego ja hankittiin se, niin voi miten kävikään. Tyttö sai kaverisynttäreillä jo samanlaisen. Minä olen pitänyt kaverisynttärilahjan kipurajana 10 - 15 euroa tai jos on oikein hyvä ystävä, voi törsätä vielä toisenkin kympin, mutta tuo Lego oli hiukan kalliimpi. Tuli ihan pieni paniikki, koska edes vähänkin älyllisen lahjan keksiminen tänä vuonna oli jo tähän mennessä ollut tuskaa. Apuun tuli uusi laki ja kauppojen vapaat aukioloajat. Mies kaahasi lauantai-iltana vielä Prismaan ja muutama minuutti ennen sulkemisaikaa teki ostopäätökset puhelimen välityksellä. Tyyne sai meiltä pelin ja sen Minecraft-possupehmon, joten ei se lahja ihan huono ollut kun oli kerran lahjojen top kakkosessa. Kaikkea sitä voikin käydä.

Kuusivuotiaan taidoista ja kyvyistä voisin kirjoittaa monta ylisanaa, mutta en nyt jaksa vaivata lukijoita sellaisella. Todetaan vain, että Tyyne on melkein satakaksikymmentä senttiä pitkä ja eka hammas heiluu, mutta ei vielä irronnut viimeisessä viisivuotisharjauksessa, vaikka käytinkin tarkoituksella melko rajuja harjausliikkeitä. Sataakakskytsenttinen otti viimeisellä neuvolakäynnillä rokotteen niin reippaasti, että siitä voisi kirjoittaa oppikirjan. Minua itketti ja itkettää vieläkin. Neuvolakäynnit ovat nyt taakse jäänyttä elämää. Tänä vuonna se alkaa meidän pikkuisen koululaisura.