Luin joku päivä sitten lehdestä erään haastattelun, jossa nainen sanoi
harrastavansa lasten harrastuksiin kuljettamista. Samaistuin niin tähän.
Vaikka en itse kuljeta lapsia joka harrastukseen, vaan mies tai joku
muu hoitaa myös näitä kyytejä, olen silti melkoisen sidottu lasten
harrastamiseen. Ainakaan kerholainen ei voi olla yksin kotona pitkiä aikoja ja onhan
jonkun pidettävä huoli vähintään siitä, että lapsilla on asialliset
vaatteet sun muut harrastukseen liittyvät tarvikkeet mukana. Ja ruoka
tiukasti aikataulutettuna ennen harrastamista. Tosin aina ei
tarvikevastaava ole ollut ihan ajan tasalla tehtävässään.
Lasten
harrastamisen lisäksi harrastan säännöllisen epäsäännöllisesti sauvakävelylenkkejä. Viime viikolla aloitin toisenkin liikuntaharrastuksen eli pitkän tauon jälkeen uimisen.
Uimahallissa uiminen ei ole ollut suosikkilaji oikeastaan koskaan ja syy on ainoastaan haju. Ei kloorin hajun, vaan itseään pesemättömien uimareiden hajun.
Päätin nyt kuitenkin yrittää kestää sitä ja ostin kadonneen uikkarin
tilalle uuden ja viime keskiviikkona menin koululaisen kanssa uimaan
Tyynen kerhon aikana. Oli tosi mukavaa (vaikka muutama tyyppi haisikin)
ja jaksoin jopa näin huonokuntoisena uida kilometrin. Tällä viikolla mennään uudelleen. Silloin uidaan sata metriä enemmän.
Jos on liikuntaharrastukset vähäisiä, niin kulttuuriharrastukset ovat vieläkin huonommalla osalla. Lahdessa vietetään tammi-helmikuussa Lasten Talvikarnevaaleja ja silloin yritetään ainakin käydä teatterissa, jos ei muuta ehditä. Tänä vuonna kävin Tyynen kanssa katsomassa Lahden Nuorisoteatterin Räsynuken ja viime perjantaina kummankin lapsen sekä ystävien kanssa Asemateatterin Bestikset Johanna ja Talo-Ulla. Voi kun tällaista kulttuuritarjontaa olisi useamminkin tarjolla. Tuollaiset noin tunnin kestävät näytelmät ovat just sopivan mittaisia katseltavia. Ja lippujen hinnatkin olivat ihan asialliset. Perjantaina olisi Pikkuteatterin vieressä ollut Pertti Kurikan Nimipäivien keikka, jonne mieli teki, mutta koska en ollut sitäkään asiaa sen tarkemmin etukäteen suunnitellut, tyydyin kotona kuuntelemaan koneelta pari kappaletta. Ehkä toisena päivänä sitten. Elokuviinkin olisi joskus kiva päästä. Vaikka Risto Räppääjää ollaan menossa katsomaan, voisin välillä käydä katsomassa jonkun sellaisenkin elokuvan joka on kielletty vaikkapa alle 16 vuotiailta.
Kaikenlaiset käsityökurssit ja
kerhot ovat jääneet pois omista harrastuksista juurikin lasten
harrastusten vuoksi. Eipä se kummemmin harmita, mutta Pitsi & Palmikko
-lankakaupan neuletapaamisiin olisi joskus kiva päästä. Vaikka viime vuonna taisin päästä
vain yhteen tapaamiseen keväällä, kävin lankakaupan
pikkujouluissa lauantaina. Oli tosi kiva nähdä tuttuja ja herkutella ja villatakkikin valmistui
siinä ohessa muutaman rivin. Voi kun pääsisi useammin.
Ja koska lankakaupassa
olin, ostin myös lankaa. Ihanaa värikästä Tahiti-puuvillaa. Sunnuntaina, kun
päätin pitää välipäivän kaikenmaailman siivoamisessa ja
keittiöjärjestämisessä, virkkasin langasta pitsiliinan. Seuraavaksi
jatkan taas palapeiton yhdistämistä ja illalla neulon villatakkia pari
kerrosta. Jos en nukahda kesken.
Liikunta oletkin saanut hyvin kun sauvakävelet ja uit kaiken arkitouhuilun lisäksi.
VastaaPoistaTaitaakin vaan jäädä tän päivän uinnit väliin kun pitää lukea kokeeseen.
PoistaUimahallissa kamalinta on juuri ne ihmiset, jotka ovat kaataneet päälleen kaikenlaisia hajusteita - ihan hämmästyttävää, miten joku hajuvesi/partavesi voi haista niin voimakkaasti, vaikka sitä uimahallissa liottaa!
VastaaPoistaJoo tuo hajuvesi/partavesihaju on pahin ja heti siinä perässä tulee se puuterin haju. Tai mikä lie sen hajun lähde onkin, mutta paha se on.
Poista