Valaisin ja viirinauha

Eskarilaisen huoneeseen on ilmestynyt pari uutta tärkeää juttua. Uusi kattovalaisin ja viirinauha.

Kattovalaisin meni vaihtoon, koska se edellinen oli ruma ja valaisi huonosti. Tietty tehokkaampi lamppu siihen rumaan valaisimeen olisi ollut aika hyvä vaihtoehto, mutta koska meillä oli jo Tyynelle tiedossa uusi valaisin niin vaihtoon meni.



Uuusi valaisin on minun vanhempien vanha olohuoneen kristallikruunu. Se oli aivan järkyttävän likainen, pölyinen ja rasvainen. Mies putsasi rungon jollain myrkyllä, minä liotin kristallit puhtaaksi tiskiainevedessä. Puhdistamisen jälkeen spraymaalasin rungon Tyynen valitsemalla värillä. Montana Colors spraymaalia kului kokonainen purkki, mutta se riitti hyvään ja peittävään lopputulokseen. Toistaiseksi valaisimeen en laittanut kaikkia kristalleja, mutta voi olla, että lisään loputkin jossain vaiheessa. Ainakin uloimpaan reunaan. Mutta noinkin on ihan hyvä.




Toinen tuiki tarpeellinen esine tytön huoneessa on viirinauha. Virkkailin sen jämälangoista ja lisäsin vielä koristeeksi helmet. Vähän olisin voinut paremmin höryttää, mutta oli niin kiire saada seinälle, etten malttanut. Valmiista osistahan tulee kolmioita, höyryttäessä venytin hiukan tuota kärkeä, että sain enemmän viirimäisen muodon.



Viirinauhan osat on virkattu isoäidin neliön tyyliin, kulmia on tässä vain kolme. Ja viimeiseksi kerrokseksi on virkattu viirien yhdistämisen yhteydessä kiinteitä silmukoita. Jälleen kerran piirsin hassun kaavion virkkauksesta myöhempää tarvetta varten. Toivottavasti tästä on iloa myös jollekin toiselle, vaikkei se aivan oppikirjan mukainen olekaan.




Nyt on eskarilaisen huoneessa muutamia uusia kivoja juttua. Vielä kun saisin aikaiseksi ommella ne tyynynpäälliset. Kuvassa sänky on tytön itsensä petaama ja sen jotenkin näkee. En viitsi oikoa, vaikka joskus mieli teksisi. On kuitenkin kiva, että petaa jo useimmiten sänkynsä itse ja vielä jopa ilman erillistä kehoitusta.