Legoland

Matkan toinen etukäteen päätetty ja kovasti odotettu kohde oli Legoland Tanskan Billundissa. Me ei ostettu lippuja etukäteen, koska ei tiedetty minä päivänä sinne mennään ja mennäänkö ylipäätään ollenkaan. Olin kuitenkin leikannut Legokuvastosta mukaan kupongit, joilla lapsi pääsee ilmaiseksi sisälle maksavan aikuisen kanssa. En tiedä oliko se edullisin mahdollinen sisäänpääsymaksu, mutta säästettiin kuitenkin lastenlippujen hinnat eli 39 euroa/kpl. Aikuisten liput maksoivat 41 euroa henkilöltä. Pysäköintimaksukin piti vielä pulittaa ja se taisi olla jotain viiden euron luokkaa.

Oltiin Legolandin edustalla varttia ennen porttien aukeamista. Lippukassoille ei ollut jonoja, mutta portilla oli valtava tungos. Odotettiin pieni hetki, kunnes suurin tungos oli ohi ja päästiin sujuvasti sisälle. Se portin tungos hajosi nopeasti puistoon ja sisäpuolella pääsi sujuvasti kulkemaan ja katselemaan paikkoja. Eikä laitteisiinkaan tarvinnut suuremmin jonotella. Oltiin paikalla juhannusaattona, päivä oli puolipilvinen ja lämmin aina silloin kun ei tuullut.







Ihan ensimmäisenä tutkittiin legopalikoista rakennettua pienoismaailmaa. Se oli kyllä aikuisenkin mielestä hämmästyttävä. Istutukset olivat kauniita ja siellä olisi kiva olla puutarhurina ja kynsisaksilla leikkailla puita muotoonsa. Lapset olivat tietysti tosi innoissaan ja täytyi vähän jossakin vaiheessa hoputtaa lähtemään muualle. Ettei se koko päivä menisi siinä. Eipä sekään huono vaihtoehto olisi ollut.

Erityisesti jäi mieleen legoista rakennetut teltat ja telttailijat - se oli kuin meidän matkasta. Samoin hauskoja oli kanavat ja sulutukset sekä se, kun oikea sorsa uiskenteli siellä pienoisallien seassa. Minusta erityshauska oli öljynporauslautan lähettyvillä olevat mielenosoittajat. Tyyne tykkäsi tietysti Friends-maailmasta, joka oli tämän kesän uutuus. Hauskaa oli pongata sieltä seasta niitä legoja, joita meillä on kotona. Ja Toivo oli aivan haltioissaan Star Wars osastosta. Niitä käytiin katsomassa vielä päivän päätteeksikin.













Koska Legoland on huvipuisto, piti siellä tietenkin kiertää niissä huvipuistolaitteissa. En ole itse kovin innokas laitteissa kävijä, koska tulen tosi herkästi huonovointiseksi ja se huono olo kestää koko päivän. Enkä ehkä juuri muutenkaan tykkää tällaisesta valmiiksi pureskellusta hauskasta. Siksi me ei varmaan olla viety lapsia kovin montaa kertaa vielä huvipuistoihin. Mutta Legolandista kyllä jopa minä pidin. Ehkä tuo Lego-teema oli se juttu. Ja myös se, että siellä oli paljon sopivia laitteita noille neljä- ja kuusivuotiaille. Ja pari sellaistakin juttua, joissa tällainen keski-ikäinen tosikko nauroi melkein pissat housuihin.

Käytiin ainakin parit erilaiset veneretket. Toisessa sitä paattia ohjattiin itse ja maisemana oli kuuluisia rakennuksia. Minä pääsin retkelle Tyynen kanssa ja se matkahan päättyi siihen, että veneestä nostettiin pois uhmakas ja itsepäinen kiukkutyyne, joka luuli osaavansa ohjata venettä. Äiti taisi ohjata venettä liikaa. Toinen laiva kulki itsekseen ja se kiersi merirosvoteemaisen luolan läpi.

Lapset ajelivat myös seepra-autoilla safarin läpi, Tyyne kävi junamatkalla ja me kaikki monorailajelulla. Lapset kävivät tavallisessa karusellissa ja onnenpyörässä, kuten Tyyne maailmanpyörää kutsui. Lensivät Dublo-lentokoneilla ja Dublo-junalla ja kävivät pelkäämässä sammakkolaitteessa. Toivo kävi myös isänsä kanssa tämän kesään uutuudessa eli kummitustalossa. Siellä oli ollut sellainen laite, jossa Toivo pelkäsi kovasti, mutta koska oli mukaan lähtenyt, ei halunnut tulla oikotietä pois. Rohkea veto, minä olisin oikaissut. Kaikki laitteet olivat olleet mieluisia, jopa se pelottava sammakkojuttu. Varmaan jäi joitain paikkoja käymättäkin, eikä todellakaan menty minnekään mihin lapset vähänkin epäröivät. Mies kävi yksin jossakin laitteessa ja lapset kiipeilivät sen aikaa. Mutta suurin osa tuli varmaan kokeiltua.













Ne kaksi laitetta, joissa oli aikuisellakin kivaa pitää oikein erikseen kerrata. Eka oli merirosvolaiva, jossa laivoissa ammuttiin vettä kohti toisia laivoja sekä liian lähelle reunaa tulleita ihmisiä. Myös maalla oli muutama paikka, mistä kuka vaan pääsi ampumaan vettä laivamatkustajien päälle. Mies katsoi touhua vähän aikaa ja sanoi, että onpa lapsellista. Minä kävin jonottamassa meille pikkuisia donitseja, niin sillä aikaa oli miehellä lähtenyt touhu ihan lapasesta. Oli ollut ampumassa vettä laivoja päin ja kastunut itse siinä hötäkässä melko hyvin. Siinä donitseja syödessä, huomattiin, että tuo juttu oli just kuin tehty miehille. Kyllä siinä useampi kuin yksi kasteli itsensä kun oli pakko kokeilla, saako ammuttua laivan väen märäksi.  Minä menin laivakierrokselle Toivon kanssa. Kivaa oli. Kastuttiin, mutta siinä tuulessa kuivui nopeasti. Ja ehkä saatiin ammuttua myös miehen päälle pikkuisen lisää vettä.

Toinen hauska oli paloautojen sammutuskisa, jossa ryhmät (perheet) kisasivat toisiaan vastaan, kuka saa paloauton nopeimmin sammuttamaan tulipaloa ja vielä takaisinkin. Me oltiin aika hyvissä asemissa aluksi, kun ei annettu lapsien osallistua, muuta kuin 'ohjaamaan' autoa. Mutta palon sammumisen jälkeen minä repesin täysin, kun mies otti kisan niin tosissaan, enkä enää pystynyt pitämään autoa liikkeellä. Ei voitettu. Ja mieskin oli varmaan vartin ihan hengästynyt. Ei sovi huonokuntoisille tosikoille. Kivaa oli, kannattaa mennä kokeilemaan.







Enemmän kuin noista laitteista lapset taisivat tykätä parista pikkuväen leikkipuistosta, jossa sai touhuta omia juttuja ja kiipeillä. Toinen oli Dublopuisto ja toinen villin lännen teemainen puisto. Taitaa olla lapsista ainakin vielä kivempi käyttää omaa mielikuvitusta kuin käydä noissa valmiiksi suunnitelluissa huvituksissa.

Meillä oli omina eväinä puistossa mukana ainoastaan vesipullot ja omenat. Syötiin paikan päällä ainakin munkit, hotdogit, tikkarit, jäätelöt ja meksikolaistyyppinen ruoka sekä juotiin kahvit. Ruoan hintaa en nyt muista, mutta hyvää se oli. Henkilökunta puistossa oli tosi ystävällistä ja avuliasta. Vessoja oli paljon ja ne olivat siistejä. Eipä tässä tule mitään negatiivista sanottavaa mieleen.












Lopuksi käytiin vielä Lego-kaupassa ostamassa lapsille luvatut tuliaiset. Kumpikin sai valita itselleen Lego-paketin. Tyyne tiesi kerrankin tarkkaan etukäteen, mitä haluaa ja se oli juuri ilmestynyt uutuus Friends. Toivo joutui vähän miettimään ja päätyi Star Wars alukseen. Ostettiin lapsille lisäksi miekat ja avaimenperät, Tyynelle kerhoreppu ja Toivolle teepaita. Minä ostin legopalikan muotoisen rasian. Legokauppa oli ainoa paikka koko huvipuistossa, jossa oli ruuhkaa. Johtui varmaan siitä, että kaikki menevät sinne vasta lopuksi. Mikään erityisen edullinen kauppa ei tietenkään ollut - ehkä juuri päinvastoin. Alueella olisi ollut myös Lego outlet, mutta siinä kohtaa päivää en enää jaksanut kävellä katsomaan, mikä siellä oli edullisempaa.

Oltiin puistossa kahdeksan tuntia eli ihan täysi työpäivä. Oltiin kaikki väsyneitä ja tyytyväisiä. Minua ihan vähän jännitti se, miten meidän autolle on käynyt sillä aikaa kun oltiin puistossa. Kun olin etukäteen lukenut kaikenlaisia kauhujuttuja keskustelupalstoilta ryöstetyistä autoista juuri tuolla Legolandin parkkipaikalla. Eli suunnilleen joka toinen auto ryöstetään, eikä poliisi välitä kun niitä ryöstetään niin paljon. Noh. Ei siellä ollut varkaita käynyt ja minä päätin jälleen kerran, että en lue enää ikinä mistään aiheesta mitään keskustelupalstoilta tai jos luen niin en ainakaan usko niihin juttuihin.

Mutta Legolandissa kannattaa ehdottomasti käydä, jos on legoikäisiä lapsia. Mahtava paikka.