Kirpputorilla

Kävin tiistaina ystävän ja Tyynen kanssa kirpputorikierroksella. Oli tämän vuoden ensimmäinen. Kaikanmaailman nettikirppiksillä olen kyllä roikkunut koko tammikuun - varmaan vähän liikaakin. Mutta olipa ihana päästä oikeille kirpputoreille ystävän kanssa, joka myös tykkää kirpputoreista. Tyyne alkoi toisen kirpputorin kohdalla valittamaan, ettei jaksa kävellä ja on tylsää, mutta olin varautunut tähän ja lahjoin tyttöä kahdessa erässä pipareilla, rusinoilla ja mehulla. Se sai ainakin isoimmat valitukset loppumaan. Ja koska kierroksella käytiin myös Kahvila Karirannassa kahvittelemassa, oli tiistai täydellinen.

Eikä tuolta retkeltä ihan tyhjin käsin palattu. Olin etukäteen päättänyt, että lapsille en osta vaatteita, koska niiden vaatelaatikot tursuavat niin, etteivät mene kunnolla kiinni. Mutta kuinkas siinä kävikään. Löytyi takki ja takki ja pusero ja mekko ja hanskat. Ne on jo pesty ja kuivattu, mutta en ole kuivausrummusta hakenut pois muuta kuin Tyynelle ostetut pehmolelut. Koska en saa niitä vaatteita enää mahtumaan minnekään.


 

Varsinaisia löytöjä näistä ei ole kuin Aarikan purkki Tuliainen ja muumimuki. Mukeja ostin kaksi, mutta toinen oli kuvaushetkellä pesussa. Purkki maksoi kolme euroa ja muki euron, kaikesta muusta maksoin ihan normikirpputorihinnat.

Riihimäen lasin Saga-laseja olen keräillyt ja Patinasta löytyi yksi. Sielläkin on ollut hinnoittelija, joka tietää lasin arvon. Enää en saanut viidelläkymmenellä sentillä vaan pulitin tästäkin kolme euroa.

Karhu-keittiöpurkin ostin, koska olen vielä kaipaillut yhtä kannellista. Liekö Patinaan tullut joku uusi hinnoittelusysteemi, mutta siellä on selvästi kaikki hinnat nousseet. Sielläkin oli noita keittiötölkkejä, jotka maksoivat ilman kantta kympin. Oman ostin Kontista kahdeksalla eurolla ja kannella. Että oli se siihen nähden löytö.

Ja kukallisia pullalautasiahan ostan aina, kun vastaan tulee sopuhinnalla. Kaiken tämän lisäksi toin koululaiselle tuliaisiksi Aku Ankan taskukirjan ja itselle Maapallon eläinkuvaston vuodelta 1954. Sen sivuilla on tarkoitus tapetoida vessa.

Kuvassa näkyvä kangas on verho, jonka ystävä toi minulle isomman kangasnipun kanssa. Verhoja on kaksi ja tuo olisi juuri sen värinen kangas, josta olen suunnitellut itselleni ulkoilutakkia. Saa nähdä, koska saan sellaisen tehtyä.

Finelin Kehäkukka kulho on ollut myös yksi haaveiden astia jo jonkin aikaan. Se löytyi fb-kirpparilta ja toimii tällä hetkellä keskeneräisen neuletakin kotina. Enää puuttuisi näistä haaveiden fineleistä vaalea Kehrä ja pari väriä Elisaa. Ja olisihan tietty kiva saada myös Sinivuokko ja Villiruusu, mutta niiden hinnat taitaa nousta jo niin koviksi, että haaveiksi saavat jäädäkin.



Muutama muukin nettikirppisostos olisi vielä, mutta ne on vielä putsaamatta ja kuvaamatta. Tänään mennään katsomaan yhtä tarjoiluvaunua ja yksi haaveiden Finel on myös postissa matkalla kotiin. Näistä vähän myöhemmin.