Puutarhassa

Nyt on just se aika vuodesta kun en saa tehtyä mitään, vaikka tekemistä on paljon. Olisi paljon kaikkea kivaa puuhaa, tärkeää puuhaa ja etenkin sitä vähemmän tärkeää puuhaa sisällä näin kesän jäljiltä. Toisaalta pihallakin olisi paljon puuhaa, siivouspuuhaa, maankääntöpuuhaa ja kaikkea ei-niin-kivaa puuhaa. Haluaisin olla sisällä, mutta pitäisi olla pihalla. Ja kun olen sisällä, ajattelen koko ajan, että pitäisi olla pihalla, enkä saa sisälläkään tehtyä yhtään mitään. Melkoinen kierre. Päätinkin eilen, että joka päivä olen ensin pihalla ja teen jonkin asian valmiiksi ja loppuun, sitten siirryn sisälle tekemään niitä vähemmän tärkeitä, mutta kivoja asioita.  Mikä siinä onkin, että keväällä on kamala polte pihalle ja siellä menee kaikki  päivät aamusta iltaan, mutta näin syksyllä piha evvk.

Eilen sitten aloitin pihan syystyöt. Istutin kaikki purkissa olevat taimet omille paikoilleen. Jokin tovi siinä vierähti, mutta vain yksi jäi odottamaan, että tänään teen sille sopivan paikan. Laukan sipuleita odottaa myös muutama pussi vielä istuttamista. Sipuleita pitäisikin käydä vielä ostamassa. 

Tänään on vuorossa loppuosa sadonkorjuusta. Ainakin chilit ja tomaatit on kerättävä ennen pakkasöitä ja perunannosto on tehtävä loppuun. Meillä laitettiin siemenperunoita maahan viisi kappaletta eli ei ihan hirveän isosta urakasta ole kyse. Ja rypäleet on kerättävä ja tehtävä mehuksi, niitä en kerää kuitenkaan tänään, koska en ehdi sitä mehua keitellä. Kurpitsat ja kesäkurpitsat jätän vielä kasvamaan ja peittelen, jos tulee hallaa.

Toivottavasti puutarhamotivaatio tässä pikku hiljaa kasvaisi edes hiukan. Pihalla on kuitenkin nyt kaunista, kun pensaat ja puut alkavat pikku hiljaa värittyä ruskan väreihin. Koko kesän vihreänä kasvanut kurpitsakin muuttui aivan yhtäkkiä parissa päivässä oranssiksi. Luulin, että siemenpussissa oli väärät siement, koska ostin oranssin kurpitsan ja ne kasvoivat koko kesän vihreinä. Tällaiseen väriä vaihtavaan malliin en olekaan aikaisemmin törmännyt. Kukkia on enää siellä täällä, jos ei hortensioita lasketa lukuun. Rantakukka se jaksaa yhä kukkia ja suunnittelinkin sen lisäämistä jonnekin toiseen paikkaan, koska kukkii niin kauan. Keväällä taimitorilta ostettu preeria-auringonkukkakin avaa ihan kohta ensimmäisen kukan. Ei siihen montaa kukkaa vielä tänä vuonna tule, mutta yksikin jo riittää ilahduttamaan. Toivottavasti kasvi ei leviä riesaksi asti.