Taas vaihteeksi on viikko vierähtänyt ilman blogipäivitystä. Kyllä on nyt kirjoittamisen tahti pahasti hidastunut. Toisaalta, eipä mitään ihmeitä ole tapahtunut. Tavan arkea vain.
Innostuin yhtenä päivänä vähän muuttamaan peräkammarin järjestystä. Ikkunan edestä siirsin siihen liian korkean vitriinin pois ja tilalle tuli sohvatuoli sekä pienempi lipasto. On paljon kivempi noin. Toki lipasto pitää maalata (maali jo ostettu) ja tuoli huutaa tyynyä, johon on jo palaset virkattu. Yhdistäminen on vaiheessa. Vitriini majailee melkein keskellä tuvan lattiaa ja seuraavaksi sille pitää keksiä paikka. Toivon, että tämä kaikki edistyy tällä viikolla.
Kalevala CAL virkkailu jatkuu edelleen vähän jäljessä aikataulusta. Edistynyt olen kyllä, paloja on valmiina jo useita. Olen nyt lokakuussa käynyt jopa kahdessa neuletapaamisessa, tosin kummassakaan en tehnyt peiton paloja. Toisessa viivähdin viisi tuntia, toisessa tunnin verran. Jälkimmäisessä oli mukana oma lapsi ja lainalapsi, joten siksikään en pitkään ollut. Lapset innostuivat tekemään tupsuja ja niiden tekeminen on jatkunut kotonakin suurella innolla.
Ihan merkittävä tapahtuma näin lokakuussa on kansallinen korvapuustipäivä. Viime vuonna asia vaati oman postauksensa pullan leipomisen harvinaisuuden vuoksi. Nyt kun tästä on tullut jo tapa ja tämä pullienleipomisväli typistyi vuoteen, mainitsen asiasta vain näin sivulauseessa.
Jos pullanleipomistahti on melko verkkainen, on Peppi-lautasten löytymistahti ihan hurja. Vasta kesällä löysin pitkään etsityn ekan kappaleen ja jo nyt tuli vastaan toinen. Tämä oli hiukan edellistä arvokkaampi, mutta ostin pois. Luulen, että nämä kaksi kappaletta riittävät omaan kokoelmaan.
Kaiken tämän ja normiarjen ohella ollaana aika paljon ulkoiltu. Ihan omissa nurkissa ja Pikkuveskulla Lahdessa sekä Lanupuistossa. Sateista huolimatta. Puissa ja pensaissa on nyt niin hehkuvan kaunis väritys, että tästä lyhyestä kauniista ajasta pitää ottaa kaikki mahdollinen irti. Vaikka pakko myöntää, että tuo jatkuva kaatosade saisi kyllä hetkeksi hellittää.
Voi miten valoisaa ekassa kuvassa. Tuntuu että pimeää on jo ihan liikaa, ainakin meillä.
VastaaPoistaNiin on meilläkin, valot päällä koko ajan. Tiistaina sattui rakonen kun melkein aurinko pilkisti. Eilenkin näin pienen palan siniatä taivasta. Muutenhan sataa koko ajan.
PoistaHienolta näyttää uusi järjestys! Minä en muka ehtinyt leipomaan korvapuustipäivänä. Kaduttaa vieläkin! Hävettävän vähän olen myös ulkoillut tänä syksyllä. Päivittäin kyllä, mutta lähinnä vain lenkkeilyn muodossa. Tänään lupaan viedä tyttäreni leikkipuistoon. Matkakin on lyhyt, tien yli vaan ja ollaan perillä. Kai se on tuo harmaus ja märkyys, mikä muka estää ulkoilut.
VastaaPoistaEi tuo jatkuva sade kyllä motivoi ulos lähtemään. Sen verran on pimeää, että minulla on heräämiset hitaita ja aina en ehdi laaten matkaan aamuisin kun lähtevät kouluun.
PoistaKivoja lokakuun juttuja! (: Toi pullaa kerran vuoteen kuulostaa kyllä hyvältä, voisin itsekin kokeilla, kun sitä aina siirrän ja siirrän sitä pullanleivontaa, kun ei oo ihan mieluisinta puuhaa, vaikka taivaallisen tuoksunhan siitä kotiin saa, ja kullalle hyvän mielen. :D Enpäs muista, koska viimeksi tein...
VastaaPoistaPullanleivonta ei ole mitenkään mun juttu, muuta tykkään tehdä kyllä. Mutta näköjään näin kerran vuodessa tahti sopii mulle 😁 Ja toi korvapuustipäivä antaa siihen hyvän sysäyksen. Meillä pullat leipoo normaalisti mies. Ei kyllä usein, muutaman kerran vuodessa kuitenkin.
Poista