Puutarhassa tapahtuu

Tänään on jo kolmas peräkkäinen päivä kun sataa vettä, eikä pihalle oikein viitsi mennä. Olen kitkenyt puutarhaa osa kerrallaan ja toivon, ettei tänä kesänä enää tarvitse ainakaan mitään isoa kitkemiskierrosta tehdä. Tämäkin on vielä pahasti vaiheessa. Koska tähän tuli nyt vähän muuta väliin.

Aloitettiin lauantaina vihdoinkin maalaamaan taloa. Minä ja Tyyne sudittiin puuliiterin testiseinä valmiiksi ja mies maalasi taloa. Ja sanomattakin on selvää, ettei nyt muutamaan päivään ole väriä seinälle tullut. Toivottavasti sateet loppuvat ja päästään jatkamaan. 



Kun sataa, kissat eivät juuri ulkona viihdy. Kaksi kappaletta kissoja kuitenkin tykkää sateellakin nukkua kuistilla. Tänään oli pienellä tuolilla vähän ruuhkaa. Almahan ei voi muita kissoja sietää, mutta jostain syystä Aamu sai jäädä sen kanssa tuohon nukkumaan. Ne olivat jossain vaiheessa ihan kerällä päällekkäin, kun kurkkasin ikkunasta. Kai se toisesta kissasta tuleva lämpä sai Almankin heltymään.




Kasvimaalle ja hyötyviljelyksille kuuluu pääosin hyvää.

Kevään uutuus malabarinpinaatti näytti aluksi sekä itävän että kasvavan tosi hitaasti, mutta nyt on jo hyvässä kasvussa. Kurpitsat kasvavat ihan hulluna ja kesäkurpitsassa on jo valtava määrä pieniä alkuja. Jättikurpitsassakin näyttää olevan se yksi. Ja enempäähän ei tarvita. Härkäpapu ja herne kasvavat hyvin ja tomaattejakin on tulossa paljon. Ekat tomaatit syötiin eilen. Peruna kasvattaa ainakin hienot varret. Rypäleitäkin on tulossa. Tosin ei aivan yhtä paljon kuin viime vuonna, mutta silloin satoa tuli jo vähän liikaakin.

Huonoa sen sijaan kuuluu lehtikaaleille, joita joku hyönteinen on nakertanut. Kirppa ei tietääkseni lehtikaalia syö - mikä lie sitten ollut. Lehtikaalia olen kasvattanut joka kesä viidentoista vuoden ajan, eikä koskaan aikaisemmin ole käynyt näin. Myös ensimmäinen tillikylvös näivettyi. Kylvin uuden erän pari päivää sitten ja toivon sen kasvavan paremmin. Ilmasipulit ovat joutuneet kotiloiden hyökkäyksen kohteeksi ja näyttävät tosi pahoilta. Sen sijaan kotiloiden suuri herkku samettiruusu on meillä saanut olla rauhassa. Liekö syynä sijainti vai upouusi kirpputorilta löytynyt linnunpelätin, joka on kooltaan enemmänkin kotilonpelottimen luokkaa. Myös keväällä ostettu amppelimansikka on hyytynyt. Alkuun siitä tuli hyvin ja hyvän makuisia mansikoita, mutta nyt järjestään kaikki pienet alut kuivuvat.

 
 
  


Tänä kesänä kukinta on selvästi heikompaa kuin koskaan aikaisemmin. Kukkia kyllä tulee, mutta vähänlaisesti. Ihan kaikki ei sentään ole kärsineet. Isotähtiputki se jaksaa aina vain kukkia runsaasti. Viime syksynä tai tänä keväänä istutettujen perennojen kukintaa on myös saanut pienesti ihastella: farrerinlaukka, etelänruusuruoho ja tähtililja. Myös oma suosikki tarhakurtturuusu 'Snow pavement' on kukkinut jo jonkin aikaa. Ja vihdoinkin se kauan odotettu likusterisyreeni avasi ne kukkansa. Siitä kasvaa vielä ihastuttava pikkupuu kellanvalkoisine kukintoineen. Myös keväällä puutarhamessuilta ostetut pelargonit ovat avanneet nuppunsa. New port ja Dresden light pink ovat kauniita ja nyt yritän muistaa laittaa ne talvisuojaan ennen pakkasia.



 
 
 
 


Ihan kaikki ei ole niin kauniissa kasvussa. Joku on unohtanut kastella leikkimökin orvokit. Laitoin niille vielä kokeeksi vettä, jos vaikka virkoavat. Jos ei, niin ostetaan sitten uudet. Ja muistetaan kastella ne.



Vaikka kukinta ei ole nyt kovin runsasta, on pihalla silti kovin rehevää ja vihreää. Kitkemään pitäisi päästä.