sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Retki Korkeasaareen

Lähdettiin tänään aamulla ihan yhtäkkiä yllätysretkelle Korkeasaareen. Koska oli luvassa vesisadetta ja kotona tehtäväksi tarkoitetut asiat olisivat sateella tekemättömiä.

Edellisestä käynnistä olikin jo vierähtänyt neljä vuotta. Ja hyvä niin, kaikenlaista uutta nähtävää olikin tällä kertaa. Hauskaa oli kun luin blogista edellisestä retkestä, oli Tyynellä päällä sama neuletakki, joka on edelleen käytössä. Tosin hihoja ei enää tarvitse kääriä. Samoin Toivon päällä ollut t-paita oli Tyynellä viimeksi eilen käytössä. Se taas ei ole hauskaa, että minäkin käytän edelleen samoja vaatteita. Pitäisi kai käydä joskus vaatekaupassa tai kaivaa ompelukone esille.

Kovin kummoisia retkieväitä ei saatu kasattua kaapista kokoon, mutta hyvin pienilläkin eväillä nälkä lähti. Ensimmäistä kertaa ikinä nähtiin isoja kissaeläimiä niin paljon liikkeellä kuin nyt. Oli jännä nähdä tiikeri kävelemässä ihan kosketusetäisyydellä. Vain lasi oli välissä.

Etukäteen (menomatkalla) mietitty eläin, joka mieluiten haluttiin nähdä, oli kaimaani. Pieni pettymys oli, että niitä ei enää tuolla ollut, vaan ne on siirretty Särkänniemeen. Ehkä käydään sielläkin vielä tänä kesänä.

Eikä sitä lohikäärmettä nähty tälläkään kertaa.

Kivointa oli nähdä isot kissaeläimet, pikkupanda ja villikissat. Minä taidan enemmän keskittyä ihastelemaan Korkeasaaren upeita istutuksia ja jo suuriksi kasvaneita köynnöksiä ja pensaita.

Mukava sadepäivän retki. Vaikka sadetta saatiin vasta kotimatkalla, kun istuttiin autossa.








4 kommenttia:

  1. Onpa todella vuosikymmeniä, kun olen Korkeasaaressa käynyt!Ehkä olsi jo aika...
    Vaatteet ovat tosi hyviä, jos ne vuodesta toiseen kulkevat päällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitten on varmaan muutoksia jo enemmänkin kun jo neljän vuoden tauolla oli paljon eläinmuutoksia.

      Poista
  2. Korkeasaaressa on jotain mukavaa aina. Hajut ja tuoksut jo ensimmäisenä tulee mieleen. Vuosien takaa tulee mieleen kommentti: " kato äiti, naama on kamelin vieressä! ". Se oli siis oikeasti laama. Vieläkin hymyilyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä on kyllä se oma kiva tunnelma. Minusta on hauska kun pienet lapset ovat kiinnostuneita enemmän leppäkertuista ja oravista kun vanhemmat vieressä yrittävät 'katso tuossa on tiikeri'.

      Poista

Jokainen kommentti ilahduttaa :)