keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Olen puutarhassa

Nyt on kelit muuttuneet niin kivoiksi, että taas menee kaikki aika tuolla puutarhan puolella. Olen puutarhassa melkein koko ajan. Ja sen tähden olen illalla niin väsynyt, että sammahdan sohvalle jo sen verran aikaisin, etten kehtaa siitä edes puhua. Blogin kirjoittaminen jää aivan toisarvoiseksi, kuten myös siivoaminen, ruoan laittaminen, puhtaiden pyykkien lajittelu, tapetointi, lapsen huoneen sisustaminen, lapsen huoneen kalusteiden maalaaminen ja ylipäätään ihan kaikki muu. Olen kuitenkin huolehtinut open kevätlahjasta, lapsen kevätjuhlavaatteista, lapsen leirikuljetuksesta ja lapsen muista tärkeistä asioista. Olen käynyt lapsen kanssa ensiavussa, kun tämä loukkasi kätensä, olen huolehtinut lapsen kouluunlähdöt ja välipalat.

Pihalla olen istuttanut Türista ostettuja taimia, käynyt ystävän kanssa taimiostosretkellä Mustilassa, kitkenyt rikkaruohoja, kerännyt kotiloita, polttanut kotiloita, varastanut kunnan metsästä vaahteran ja istuttanut sen omaan pihaan. Olen paistanut nuotiolla pinaattilettuja, ollaan syöty pihalla, juotu päiväkahveja pihalla ja patsasteltu pihalla. Ihailen joka päivä uusia kukkaan puhkeavia kasveja. Olen ihmetellyt kasvun nopeutta, huomannut, että taas olen luullut kuolleeksi niitä samoja kasveja, joita epäilen joka kevät. Olen todennut, että nyt on se aika kun pitää syödä raparperipiirakkaa ja tehdä raparperimehua kiitos ystävälle ohjeesta ja nyt ei ole se aika kun istutetaan tomaatit ja kurpitsat pihalle. Istutin silti. Olen ostanut amppelimansikan, mukuraharmaalepän, nettikirppikseltä lypsyjakkaran ja kaksi kappaletta serbian kuusia. Enkä tiedä minne ne kuuset oikein istuttaisin. Olen kärrännyt multaa ja ampunut jousipyssyllä. Olen siivonnut leikkimökin, laittanut piha-altaaseen suihkulähteen ja ripustanut pyykit päivittäin ulos kuivumaan. Olen silitellyt kasveja, yllättänyt lapsen juttelemasta kasveille ja olen nähnyt aivan hurjan paljon leppäkerttuja. Olen vahtinut pihapöntöissä asuvia lintuja ja olen lapioinut päivittäin hiirien raatoja kuistilta ojaan. Olen iltaisin istunut voipuneena pihakeinussa ja miettinyt, miten jaksan raahautua siitä vielä sisälle.

Huomenna siivoan keittiön sotkuisen tason, virittelen mehumaijan, noudan puuttuvan tapettirullan, teen kesälomasuunnitelmia ja ihan varmasti paikkaan ainakin yhdet rikki menneet lapsen housut, ennen kuin menen ulos.





 
 











4 kommenttia:

  1. Raparperia on tulossa hurjan paljon, pitää kai taas tehdä viikonlopun juhliin raparperipiirakkaa, vieraat tietää että joka vuosi saa/joutuu sitä syödä. On muuten ihan tosi hyvää kinuskijäätelön kanssa. Ja oikestaan pitäisi satoa jo kerätä jotta saan katettua kasvimaan käytäviä raparperin lehdillä.
    Minullakin serbiankuuset odottelee vielä istutuspaikkaa, tai paikka on mutta pelkään että on aluksi liian kuiva. Pitänee tehdä joku kasteluviritelmä ennen istuttamista. Ja se tervaleppäaita ensin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääkin ostaa kinuskijäätelöpaketti :) Mä en yhtään tiezä mihin kuuset laittaisin. Tai yks paikka on, mutta siinä menee sähköjohtoja, joten ne on sitten ongelma 20 vuoden päästä. Vaikka en ehkä enää silloin asu täällä.

      Poista
  2. Olisi yksi peltinen kastelukannu jossa pohjassa reikiä. Tarvitsetko sellaista. Puutarhaa mökillä - koko päivät kivaa ulkona oloa täälläkin.

    VastaaPoista

Jokainen kommentti ilahduttaa :)