keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Lumihiutalelapaset

Jos joskus voi yksinkertaisen ja helpon asian neulominen olla vaikeaa, niin näiden lapasten tekeminen oli sitä.

Lapasia olen neulonut tai virkannut aina ja etenkin tavislapasten tekeminen on jo tuolla selkäytimessä ja niitä tikuttaa vaikka silmät kiinni. Näiden lapasten kohdalla ei kuitenkaan mikään mennyt niin kuin piti.



Ensimmäinen aloitus oli vuosi sitten. Tein yhden lapasen ja purin sen koska oli liian löysä. Tein toisen lapasen ja purin sen koska oli liian tiukka. Ja kummankin kohdalla huomasin ongelman vasta kun se koko lapanen oli peukaloa vaille valmis. Sitten tuli puoli vuotta taukoa Viime kesänä tein lapasen kolmannen kerran. Siitä tuli hyvä.

Kerroin joku aika sitten neulevihkostani, jonne merkitsen kaiken oleellisen tiedon tekeillä olevista neuleista. Se toimii silloin, kun muistaa merkitä sinne muutokset. Kuten vaikka sen kun puikkokoko muuttu. Näiden lapasten kohdalla unohtui. Ehkä just siksi, kun noita aloituksia oli eri kokoisilla puikoilla tehty jo kolme.

Tein sille onnistuneelle lapaselle parin tämän vuoden alussa. Sovittelin sitä ja olin tyytyväinen. Hiukan se oli löysempi kuin edellinen, mutta usein noin eri aikaan neulotuissa jutuissa on pieni löysyysero, joka pesussa tasoittuu. Laskin valmiista lapasesta kerroksia ja niiden mukaan tein toisen. Sovitin. Voi ihme, se oli melkein viisi senttiä korkeampi. Sitten muistin, että olin vaihdellut niitä puikkoja ja neulevihkoon olin jättänyt sen merkinnän ekasta yrityksestä. Nyt sapetti jo paljon. Olin neulonut neljä lapasta peukaloa vailla valmiiksi, purkanut niistä kaksi ja sopivia lapasia oli yksi.

Ei kiinnostanut enää purkaa kokonaan sitä neljättä, vaan purkasin sen ainoastaan siihen kohtaan, mistä aloitin kärkikavennukset. Olihan se selvästi toista löysempi, mutta koska ympärysmitta ei ollut juurikaan suurempi, ajattelin, että olkoot.

Pientä motivaatiovaikeutta oli tehdä näihin peukalot ja päättelyt juuri siitä syystä, että ei tullutkaan priimaa tällä kertaa. Eilen kuitenkin viimeistelin lapaset, ompelin niihin jo silloin vuosi sitten suunnitellut pitsiliinan palaset ja päätin olla tyytyväinen.

Entä tarinan opetus? Kannattaisi neuloa kahta lapasta/sukkaa yhtäaikaa, varsinkin kun näillä meinaa usein venähtää se valmistuminen. Entä otinko opikseni? En. Tälläkin hetkellä on sukka kesken, eikä sillä ole paria valmistumassa samaan aikaan. Mutta toisaalta näillä tällaisilla säädöillä saa roppakaupalla neulomiskokemusta ja sormijumppaa.




Lumihiutalelapaset

Lanka: Rowan Hamp Tweed 75% villa, 25% hamppu.

Puikot: Ainakin 4 ja ehkäpä 3½, saattoi olla jotain muutakin.

Ohje: Omilla silmukkamäärillä tavislapanen, lapasten päälle ommeltu palanen perintöpitsiliinaa.

Kulutus 70g.

Ja nämähän ovat aivan ihanan tuntuiset lapaset. Mukava lanka ja helppo neuloa. Tänään ovat olleet jo käytössä, eikä tuo löysyysero näy eikä oikeastaan tunnukaan. Tykkään ja käyttöön menee.




4 kommenttia:

Jokainen kommentti ilahduttaa :)