Huppari ja hame

Ompelukurssin satoa jälleen. Kumpikin vaatekappale on ommeltu kotona, mutta kaavat piirsin kurssilla, joten sen takia kurssisatoa. Kaavat on lehdestä Ottobre 5/2014.

Hupparin puuvillatrikoo on ostettu huhtikuussa lapsimessuilta. Sitä oli metri ja ohjeen mukaan tähän olisi tarvittu kangasta muistaakseni 1,7 metriä. Joutui pikkuisen soveltamaan. Hihat on tehty kahdesta osasta ja kapeammat kuin kaavassa, huppua lyhensin kymmenisen senttiä, miehustaa kavensin ja lyhensin. Olisin mieluusti tehnyt tästä pidemmän, mutta koska halusin sen juuri tuosta mopokankaasta, oli tyydyttävä tähän. Ja ihan sopiva siitä tuli kaikista lyhennyksistä ja kavennuksista huolimatta. Tykkkään. On päällä tälläkin hetkellä.

Hame on jotain Eurokankaan palalaarin vuosikertakangasta. Kangaspala oli reilu, mutta siinä oli niin paljon värivirheitä ja reikiä, joten sain hameen palat siitä juuri ja juuri leikattua. Valuva kangas oli hankala leikattava, mutta onneksi kaava antoi paljon anteeksi. Hameesta tuli ihan käyttökelpoinen, vaikka kuminauhavyötärön kanssa tuleekin paksu olo.

Näppäilin kuvat itse, joten ne ovat osuneet kuvattavaan kohteeseen vaihtelevalla menestyksellä. Tosin muutaman epäonnistuneemman otoksen jätin pois. Kuten sen, missä kuvassa näkyi pelkkä pöytä.









Kävin torstaina reumatologilla ja sain yhden kortisonipiikin etusormeen. Olikin tosi tehokas perjantai kortisonin vaikutuksen takia. Harmittaa, että vaikutus jäi tällä kertaa vain yhteen päivään. Koska tänä iltana on luvassa kalenterin täyttämistä eikä kortisoni enää vaikuta, olen valmistautunut valvomiseen juomalla energiajuomaa. Toivottavasti tehoaa. Huomenna aukeaa myös blogin joulukalenterin ensimmäinen luukku. Melkoisen huonolla etukäteisvalmistautumisella korkataan tämän vuoden kalenteri, mutta ideoita ja ajatuksia sentään löytyy, kunhan vain ehdin ne toteuttaa.

Pöllöhuppari

Tiistaiaamupäivien ompelukurssilla olen saanut valmiiksi itselle mekon (tai no, siinä on vielä yksi pieni ongelma), Tyynelle hupparin ja Toivolle pöllöhupparin. Sen lisäksi olen piirtänyt runsaasti kaavoja, joita on jo kotona käytetty ja tänään aloittelin takin ompelemista. Aika paljon valmista ainakin omasta mielestä.

Toivolle valmistui pöllöhuppari jo jokin aikaa sitten. Se onkin ollut tosi tiiviissä käytössä. 



Pöllöhupparin kaava on Ottobre-lehdestä 2011, 2013 tai 2014 numerosta 1 tai 4. Tähänkään kaavaan en muistanut kirjoittaa oikeaa lehden numeroa.

Pohjakankaana oleva raitatrikoo on ostettu jo keväällä Eurokankaan palalaarista ja on hiukan tukevampaa kangasta kuin ihan perustrikoo. Luultavasti jotain sekoitekangasta, ei ainakaan rypisty niin kuin pelkkä puuvilla. Hupun ulkopuoli on omien varastojen velouria ja sisäpuoli vanha teepaita. Resorikankaan ja vetoketjun ostin tätä hupparia varten, applikaatioikankaat on omien trikoovarastojen ja vanhojen teepaitojen paloja.

Etukäteen kuvittelin applikaation tekemisen vaikeaksi, mutta sitä se ei ollut. Aikaa se vei ja oli melko hidasta näpertämistä, mutta lopputulos on kyllä kaiken vaivan arvoinen. Edes erivärisen langan käyttäminen ei tehnyt lopputuloksesta rumaa. Kerrankin onnistui tikkaukset.

Sen sijaan etukäteen ajateltu vetoketjun ompelemisen vaikeus oli kyllä juuri niin hankalaa kuin olin kuvitellutkin. Asiaa ei yhtään helpottanut raitakankaan raitojen ja applikaation kuvioiden kohdistaminen tai trikookankaan venyminen ja tukikankaan unohtuminen. Vaikka harsin vetoketjun ennen ompelemista, jouduin silti purkamaan pari kertaa ennen kuin sain sen edes tyydyttävästi tuohon. Oikealta puolelta se näyttää olevan ihan ok, mutta nurja puoli on kamalan näköinen. Etenkin helmasta. Onneksi se epäonnistuminen on kuitenkin siellä, mistä se ei näy, joten olen aika tyytyväinen.

Parasta on kuitenkin se, että hupparin käyttäjä on tosi tyytyväinen. Toivelistalla onkin ollut jo jonkin aikaa huppari, jossa vetoketju menee ylös asti. Pöllökuvio teki tästä kuitenkin monin verroin paremman. Kerrankin on sellainen huppari, joka ei tunnu ikävältä takin alla tai jonka alla oleva teepaita ei ole pahasti.

Huppari

Ensimmäinen ompelukurssilta valmistunut vaate pääsi suoraan ompelukoneelta käyttöön. Koska Tyyne on kurssilla (tai ompelukerhossa, kuten hän itse sanoo) mukana, päästiin  hupparia sovittamaan heti ja se onkin ollut siitä asti päällä. Ja vahvasti näyttää siltä, että huppari pääsee myös huomiseen pyykkiin jo tuoreeltaan. Tai hupparimekko. Mekkohuppari. Joku sellainen.




Hupparin kaava on Ottobre-lehdestä vuosimallia 2011 tai 2013 tai 2014 ja numerosta 1 tai 4. Noista piirtelin kaavoja ja en nyt muista tarkkaan, mikä numero oli tämän hupparin kohdalla kyseessä. Muuttelin kaavaa sen verran, että en tehnyt eteen nappilistaa, vaan nopeammin avattavan ja suljettavan vetoketjun. Ja helpomman myös tehdä. Myös hihansuun resorit tein normaalia pidemmiksi. Sitä kuuluisaa kasvunvaraa.




Kankaan ostin tämän vuoden perhemessuilta, resorin Kärkkäiseltä ja hupun sisäpuoli on erään kierrätystapahtuman 'ota tästä' -vaatekasasta napattu trikoopusero. Ja vetoketju omista varastoista todellista vuosikertatavaraa.

Huppari on Tyynelle mieleinen ja itsekin olen tyytyväinen tähän. Kangas on kiva, hupparin malli on kiva, malli on kiva ja onnistuin melko hyvin ompelussakin. Toki aina parantamisen varaa jää ja tällä kertaa sitä jäi hupun ja vetoketjun yhdistymiskohtaan ja ehkä ompelen helmaan vielä toisenkin tikkauksen.



Peltorit on tytöllä päässä siksi, kun mies leikkasi nurmikkoa ja minä aloitin kuvien ottamisen jälkeen poistamaan pihatieltä lehtiä lehtipuhaltimella. Hurjalla tahdilla olen yrittänyt nyt kaksi päivää tehdä pihatöitä pois sateiden alta. Siivonnut kuistin, virittänyt valot, puhaltanut lehdet, tyhjentänyt ruukut ja pessyt ne sekä lelut ja siivonnut leikkimökin sekä pihamökin talvikuntoon. Ja ihan vähän haravoinut. Leikkimökin ovessa oleva pikkuikkuna on kesällä hajonnut (Tyyne) ja laitoin siihen tilalle nauloilla kiinni vanhan pitsiliinan. Ei pääse linnut menemään sisälle. Ja onhan tuo aika kivan näköinenkin. Nyt kun leikkimökki on perusteellisesti siivottu, siellä on taas leikitty paljon. Vielä on tavarat laitettu paikoilleen ja toivon, ettei enää ennen talvea tarvitse mennä järjestelemään.