maanantai 29. kesäkuuta 2015

Avoimilla puutarhoilla

Eilen, Avoimien puutarhojen päivänä, kävin ystävän kanssa tutustumassa kolmeen avoinna olevaan puutarhaan. Parasta oli kierrellä puutarhoja samanhenkisen ystävän kanssa ja olla koko päivän ihan puutarhoissa. Parasta oli myös nähdä kauniita puutarhoja ja saada niistä hyviä ideoita. Ja parasta oli myös se, että aurinko paistoi koko päivän. Kahvit ja pullat ekalla puutarhalla maistuivat auringossa pihalla ihan parhaalta. Aivan mahtava päivä.

Kierroksella oli mukava huomata, että kynnys osallistua itse oman puutarhan kanssa tähän tapahtumaan, madaltui hurjasti. Aiemmin olen käynyt ja lehdestä lukenut ja tutustunut sellaisiin pihoihin, jotka ovat rakentuneet isolla budjetilla ja koneilla. Ja ovat olleet hurjan suoraviivaisia ja istutusalueet tarkasti rajattuja ja akileijatkin kasvaneet omissa ryhmissään, eikä karkulaisia ole ollut missään. Piharakenteita on paljon ja kaikki suuria, kalliita, reippaita ja raikkaita. Tällä tutustumisella nähtiin puutarhoja, joissa on tehty itse käsin, ei ollut mitään mahtipontista ja oli myös niitä rikkaruohoja. Aivan ihanaa.

Ensi vuonna avoimet puutarhat järjestetään elokuussa. Ehkä silloin. Ainakin siihen mennessä pitää saada puuliiteri valmiiksi. Ja taapelipinot hävitettyä takapihalta. Ja ruoho kylvettyä taapelipinojen paikalle. Ja ruusuportti pitää saada tehtyä talon kulmalle. Ja betonilaatikko on saatava valettua talon nurkalle köynnöstä varten. Ja olihan vielä jotain muutakin. Mutta elokuuhun mennessä jopa minä hidas hämäläinen ehdin kaivamaan myyntitaimia ja jopa purkittaa ne. Ja leipoa pullaa kahvin kanssa myytäväksi. Vielä pitää keksiä, mitä muuta pientä voisi myydä siinä ohessa. Ehkä jotain pientä puutarhakirpputoria voisi pitää. Voi veljet. Melkein jo odotan ensi kesää.





perjantai 26. kesäkuuta 2015

Ostettuja asioita

Jos joitain juttuja ei heti päivitä blogiin kun olisi se aika niin päivittäminen tuntuu hankalammalta mitä kauemmaksi se jää. Tässä nyt muutama unohdus, jotka palautuivat mieleen kun olen nyt parin päivän ajan käynyt alennusmyyntiostoksilla ja pikaisesti kirpputorillakin. Kaikki tässä ovat kuitenkin ostoksia tai lahjuksia, joten sillä tavalla niillä on jotain yhteistä.

Pikku Myy mukin sain jo toukokkuussa nimpparilahjaksi. Hyvältä on kahvit siitä maistuneet. Mies osti myös Nuuskamuikkusen juhannusmukiksi, mutta se on nyt tiskikoneessa likaisena eli en ala kuvaa ottamaan.



Lisää muumiastioita. Kun tämä lautanen tuli viime vuoden puolella kauppoihin, harmittelin, kun sitä pakkomyytiin toisen muumilautasen kanssa kimpassa. Sellaisen, jota en halunnut. Ja siksi lautanen jäi hankkimatta. Tänä keväänä näitä löytyikin yksittäin myynnissä ihan tavan kaupassa, joten ostin saman tien kaksi.



Vihreät tennarit löytyivät nettikirpputorilta. Olivat ihan käyttämättömät ja hinta niin edullinen, että ostin, vaikka jalkaterapeutin ääni takaraivossa kielsikin. Olen jo käyttänyt ja jalat ovat yhtä kipeät kuin aikaisemminkin - eivät normaalia kipeämmät. Ja kengätkin näyttävät jo käytetyiltä.



Lasten kanssa retkeillessä Heinolassa käytiin kahvilla lähiruokatorilla Heilassa. Ovesta kun astui sisälle, oli siinä heti korkea pino iloisen värisiä jakkaroita. Eihän me siitä päästy ohi, ennen kuin lupasin lapsille omat jakkarat. Kun kahvit oli juotu, käytiin valitsemassa jokainen oma. Arvaa mikä noista on mun?



Nettikirpputorilta olen etsinyt säkkituolia, sopivaa kuitenkaan löytämättä. Ystävä tuli apuun ja viestitti, että paikallisessa Patina kierrätysmyymälässä on sellainen ja me haettiin se saman tien pois sieltä. Tämä on ihanan pinkki, mutta koska on menossa Toivon huoneeseen, se pitää päällystää uudelleen sellaiseksi kuin poika haluaa. Ja toiveena on sininen tai vihreä tähtikuvio. Huokaus. Eli päällystän sen sitten jos joskus löydän tuollaista tarpeeksi paksua kangasta. 

Esko on kuitenkin jo tyytyväinen tähän näinkin. Aamu-kissa varasti tuvassa olevan säkkituolin omaksi nukkumapaikakseen, joten Esko raukka on ollut jo pitkään tuuliajolla. Nyt on silläkin oma makuupaikka ja se on onnellinen.

Ps. Vielä meillä on yksi säkkituoli hakusessa. Olen luvannut sellaisen lahjaksi ja joulu lähestyy uhkaavasti.



Haettiin säkkituoli liikkeestä lasten odotellessa autossa, joten aikaa muuhun kiertelyyn ei juuri ollut. Äkkiä kuitenkin katsastettiini astiaosasto ja sieltäkin siirtyi ostoskoriin pieni vaaleanpunakukallinen astia, pari juomalasia ja kannellinen keittiöpurkki. Kannettomia mulla on jo ihan riittävästi, mutta jos löydän kannellisen hyvään hintaan, ostan sen. Nyt noita pieniä kannellisia taitaa olla jo riittävästi, mutta isojen metsästys jatkuu edelleen. Sopuhintaisten.

 
 
 




Ja eilen vihdoinkin raaskin ostaa Marimekon vahakankaan keittiön pöydälle. Olen jo tänä vuonna ostanut kaksi halpaa kangasta ja ihan hyviä nekin ovat olleet, mutta eivät täydellisiä. Ja onhan niissä ollut sekin vika, että eivät ole ihan oikeaa vahakangasta, joten niiden pyyhkiminen on hankalaa. Tämä on kunnollinen ja haiseekin vanhalta kunnon kerniltä. Tykkään paljon.

torstai 25. kesäkuuta 2015

Valkoisia kukkia

Puutarhassa kukkii taas kaikenlaista uutta ja meillä on etenkin aika paljon valkoisia kukkia. Osa on kukkinut jo jonkin aikaa, osa vasta aloittelee kukintaansa. Ja osa aloittelee kukintaansa varmaan parin päivän päästä.

Kanadanruohokanukkamatto kukkii runsaasti.



Viime vuonna istutettu hopeahärkki on levinnyt valtavasti.



Huntukuusaman kauniit valkoiset kukat muuttuvat vanhetessaan kellertäviksi.




Valkoinen luhtaesikko kukkii valkoisten metsämansikoiden seassa.



Valkoinen pikkusydän on istutettu pari vuotta sitten ja nyt on vasta alkanut leviämään.



Valkoisen lehtosinilatvan ostin jo vuosia sitten. Se hävisi jonkun talven jälkeen ja yllättäen ilmestyi takaisin. Olin vienyt kompostiin lehtosinilatvan kukkineet kukat ja sitä kautta se varmaan ilmestyi uudelle paikalle siemenien avulla. Ja pariin muuhunkin paikkaan. Nyt olen antanut sen levitä. Noiden sekaan ilmestyy välillä sinisiä kukkia, mutta ne otan pois, että saisin nuo pysymään valkoisina.



Grönlanninhanhikki ei tänä vuonna kuki erityisen runsaasti.



Vasta yksi päivänkakkara on avautunut. Olen sen seuraksi siirtänyt sormustinkukkaa ja harjaneilikkaa ja toivon, että ne kukkisivat kaikki samaan aikaan. Taitaa vaan tuo päivänkakkara ehtiä ensin.



Ostin joskus taimialesta pari valkoista isabellansyreeniä ja istutin ne huonoon pimeään paikkaan kitumaan muutamaksi vuodeksi. Siirsin ne pois ja pari vuotta ne kasvattivat juuria. Nyt pensaissa on runsaasti kukkia ja hurjan paljon ilahduttavaa uutta kasvua.



Lehtorikko kukkii ihanana pilvenä.



Lumipalloheisi 'Pohjan neito' kukkii kauniisti, sen edessä leviää tuntematon kurjenpolvi. Tänä vuonna lumipalloheidessä ei ole aivan niin runsaasti kukkia kuin viime vuonna. Viime syksynä siirsin pari liian kuivassa paikassa kasvavaa pensasta toiseen kosteaan paikkaan ja ne ovat lähteneet hyvin ja runsaaseen kasvuun. Ehkä ensi vuonna minulla on jo parissa paikassa kauniita kukkapalloja.

 

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Kurjenpolvet

Kurjenpolvet ovat yksi suurimmista suosikkikasveista puutarhassa. Peittäviä, hyvin leviäviä, kauniita ja helppohoitoisia. Tykkään. Pikaisesti laskin, että meiltä löytyy noin kymmenen erilaista ja olihan niitä vähän enemmänkin. Kävin kuvaamassa kaikki. Jokainen ei vielä kuki, joten pitää ottaa uusintakuvat kun kaikissa on kukat.

Etupihalla kasvaa tuoksukurjenpolvi Spessart.



Toisaalla kasvaa toisen värinen tuoksukurjenpolvi.



Etupihalta humalan seasta löytyy viime kesänä Ruotsista ostettu kirjavalehtinen Lilac ice. Nuppu sieltä näyttää löytyvän, joten kukintaa voi jo odottaa tänä kesänä.



Omenapuun alla kasvaa neidonkurjenpolvi. Samasta paikasta pitäisi löytyä dalmatiankurjenpolvi, mutta eihän siellä mitään ollut.



Metrin korkuinen valkoinen kurjenpolvi on minulle täysin mysteeri. En muista sellaista hankkineeni, taimi on kai tullut jonkun muun kasvin mukana. Tai sitten olen sen hankkinut joskus jonkun syksyn taimialesta, ne ostot meinaavat unohtua usein. Tämä on levinnyt hyvin siementämällä ja koko istutusalue on täynnä kaunista valkoista pilveä.



Ojan reunalla pitkospuiden vieressä leviää innokkaasti peittokurjenpolvi. Kukkia tulossa myöhemmin.



Viime kesänä jostain ostettu kurjenpolvi, jonka nimi ei ole tiedossa. Eikä näköjään vielä edes kuki. Nuppuja sentään löytyy.



Yksi istutusalue onkin varattu melkein pelkästään kurjenpolville. Tai no on siinä kaikkea muutakin, mutta eniten näitä. Loput kuvat sieltä. Ensin joku tuntematon peittokurjenpolvi, joka kukkii myöhemmin.



Tummalehtinen kurjenpolvi Espresso.



Ystävältä saatu tuntematon suurikukkainen kurjenpolvi.



Espanjankurjenpolvi Wargrave pink kukkii sekin vähän myöhemmin.



Midnight reiter on istutettu viime kesänä ja sekin kukkii kohtaa ekaa kertaa.



Nyppykurjenpolvi alkaa olla jo kukintansa loppupuolella.



Kurjenpolvi Mayflower on levinnyt reippaasti siementämällä.



Jopa niin innokkaasti, että osa siementaimista on valkoisia.

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Pihatyömaa, sadonkorjuuta ja akileijat

Pari viikkoa on mennyt kaikenlaiseen hömppään, retkeilyyn ja sairasteluun, että pihajutut ovat jääneet pelkäksi patsasteluksi. Eilen aurinkoisena päivänä käytin koko valveillaoloajan puutarhapuuhiin niin, että päivällinenkin ostettiin paikallisen pienyrittäjän valmiiksi valmistamana. Mutta nyt on hyvä taas jatkaa.

Kitkemiskierros jäi vaiheeseen, mutta yli puolet puutarhaa olen jo käynyt läpi. Samalla merkkailen aukkopaikkoja kepeillä, jos niihin saisi hankittua tai jaettua jotain uutta. Yksi istutusalue pitäisi toisesta päästä myllätä kokonaan ja siihen löytyikin pari viikkoa sitten taimipäiviltä kivoja istutettavia. Samalla kylvin runsaalla kädellä kotilomyrkkyä ja tietty toisella kädellä keräilin niitä purkkiin.



Suuri multakasatyömaa on edelleen kasana. Multakasan ympärille tulevan istutusalueen olen jo levittänyt, tampannut ja tasannut, mutta tuo kasa pitää saada pois tuosta keskeltä. Multa ostettiin naapurilta, jolla on pellolla suuri multakeko. Ei mitään lannoitettua hienoa multaa, vaan ihan tavan peltomultaa sisältäen rikkaruohojen juurakoita ja siemeniä. Traktorin peräkärryllinen maksoi kuitenkin vain pari kymppiä, joten olen tyytyväinen.



Osan mullasta kärräsin toiselle puolelle pihaa ojan reunalle. Siinä on ollut pieni yksinäinen nurmikkoalue, joka on tarkoitus peittää istutuksilla ja poluilla. Tuohon istutin kasvienvaihtotorilta hamstrattua orvokkia ja rönsyakankaalia sekä toisaalta pihalta siirsin pari akileijaa ja tunturipoimulehteä. Vielä siinä on tilaa jollekin muulle, kunhan vain keksin mitä laitan.

Tuossa kahden istutusalueen välissä menee pitkospuupolku ja tähän on tarkoitus sellainen tehdä myös jatkoksi. 

 


Tänään on ollut puutarhatöissä taukoa, koska oli sadepäivä. No, aamukahdeksalta satoi ja sen jälkeen ei ole satanut, mutta oli kuitenkin muut suunnitelmat. Korjasin vihdoin ja viimein raparperit. Se olisi pitänyt tehdä jo hyvän aikaa sitten, mutta sain sentään ihan kunnon varsia ja keittelin niistä tänään mehut. Ja tein kiisselin. Kulhollinen raparperinpaloja odottaa vielä jääkaapissa piirakaksi pääsyä.

Raparperimehun tein ihan perushöyrymehun ohjeella mehumaijassa. Vielä sieltä on jämät tulossa, mutta niitä en pullota, vaan menee heti juontiin.




Ikuisuudelta tuntuneen odotuksen jälkeen on vihdoinkin akileijat avautuneet tai avautumassa. Joka vuosi on yhtä jännittävää nähdä, mitä kukkii missäkin. Yhdelle istutusalueelle olen kylvänyt valkoisia kerrottuja akileijoja, toiseen paikkaan kylvin viininpunaista akileijaa ja ystävältä sain viime vuonna punavaloisen akileijan. Näiden lisäksi on pihalle jostain ilmestynyt valkoista tavallista ja violetinpunaista. Ja kaikkia näyttää olevan kaikkialla. Valkoiset kerrotut ovat pysyneet suunnilleen siinä, minne ne on kylvettykin. Toki jokunen löytyy myös muualta. Mutta noita muita näyttää olevan vähän mitä missäkin. Hauskaa. Olen myös ostanut pari akileijan taimea viime ja toissa kesänä, mutta ne ovat kai huonoissa paikoissa, koska eivät ole vielä kukkineet. Ehkä ensi kesänä.