Kukkia ja kasveja

Pari vuorokautta kun oli pois kotoa, niin olipa ehtinyt pihalla tapahtua kaikenlaista. Kaikki näytti aivan erilaiselta kuin pari päivää sitten. Jännää, miten tähän aikaan vuodesta se muutos näkyy tosi lyhyessä ajassa.

Ensimmäinen asia, minkä mökkiloman jälkeen kävin tarkastamassa, oli pieni allas. Ja erityisesti siellä asuvien sammakoiden tilanne. Tallessa olivat kaikki kaksi pientä. Isompia ei näkynyt, mutta ne nyt eivät muutenkaan vietä kaikkea aikaansa yhdessä ja samassa altaassa. 




Kukkimaan olivat alkaneet alaskankleitonia, arovuokko, hopeatäpläpeippi, amppelimansikka ja höyhenpensas. Arovuokko ja alaskankelitonia runsaasti. Peippi, höyhenpensas ja mansikka parilla kukalla. Ainakin amppelimansikkaan odotan vielä runsaasti kukkia. Olen tänä vuonna jopa muistanut lannoittaa sitä. Kerran.







Tillipioni availi nuppujaan ennen mökille lähtöä. Kun palasin kotiin, oli kukinta jo melkein ohi. Se meni tosi nopeasti tänä vuonna.




Kaiken kukkivan lisäksi ilahdutti muutama hyvään kasvuun lähtenyt kasvi. Pergolan ympärille istutettujen köynnösten kanssa ei ole asiat oikein sujuneet.  Kaksi alppikärhöä siinä oli joitakin vuosia ja ne kasvoivat ja kukkivatkin hyvin. Kunnes pari vuotta takaperin puutarhan riesaksi ilmestyi kärhöpistiäinen. Toinen kärhöistä ei kestänyt alasleikkausta. Toinen kesti ja se kasvaa edelleen hyvin. Tosin kukkia oli tänä kesänä yksi. Yhteen pergolan tolppaan olen istuttanut humalan. Sekään ei tunnu viihtyvän paikoillaan. Kasvaa kyllä korkeutta, mutta vain parilla varrella. Ei ole komea eikä tuuhea. Yhden tolpan juurelle olen kokeillut jos jonkinlaista köynnöstä, eikä mikään ole menestynyt. Paikka on kai liian savinen. Muutama vuosi sitten juurrutin maljakossa jokapaikan villiviinin ja istutin sen. Tähän kevääseen asti se kasvatti juuria, mutta nyt näyttää siltä, että se on lähtenyt myös muutenkin kasvuun. Ilahduttavaa.

Ilon aihetta tuli myös yhden erikoisemman hostan paikanvaihdoksen mukana. Edellisessä paikassa maasta nousi vain pari lehteä ja nekin hyvin pieniä. Nyt kasvu on runsasta tällä 'White feather' kuunliljalla.

Myös tänäkin keväänä kuolleeksi luultu kehtolehti oli noussut kuin noussutkin mullasta. Kovin on myöhäinen. Siitä ei nyt ole kuvaa. Kuvitelkaa vihreä tulitikku törröttämässä mullassa. Sellaiselta se näyttää.




Kasvimaalla oli myös ilahduttavaa kasvua tapahtunut. Sipulien varret olivat jo pitkiä, samoin tilli oli selvästi muuttanut muotoaan ja kokoaan. Viinirypäleeseen on tulossa paljon satoa. Vääränlaisesta leikkaamisesta huolimatta. Ja kuten kuvasta näkyy, odottavat raparperit edelleenkin sadonkorjuuta. Kukkavarret katkaisin, että pysyisi maku edes jonkinlaisena. Ehkä ensi viikolla ehdin aloittaa raparperin sadonkorjuun.