Keskeneräisiä neuleita ja virkkauksia

Tänä vuonna osallistuin Kesäyöstä jouluyöhön neuletempaukseen. Siinä pitää saada valmiiksi 20 neuletta tai virkkausta aikavälillä juhannus - joulu. Ajattelin, että teen päivityksen asiasta, kun olen saanut puolet aloituksista tehtyä. Päivitys venyi sen verran, että aloituksia on jo yli kymmenen. Niistä nyt tällä kertaa. Kaikki muut keskeneräiset saavat jäädä tämän postauksen ulkopuolelle.



Virkattu graffiti pihapuuhun täyttämään syysleimuilta jäänyttä aukkoa. Tämä on siis jo yksi valmistuneista keskeneräisistä.



Raitalapaset tulossa tässä. Toistaiseksi vain yksi raita valmiina. Mutta aloitettu on.



Toinen valmis on keittiön ikkunaan virkattu kukkaviirinauha. 



Kaikkein ensimmäinen aloitus on yhä kesken. Isoäidinneliöistä on tarkoitus tehdä tyynynpäällinen. Tai oikeastaan vain päällisen toinen puoli. Taitaa puuttua vielä kahdeksan palaa. Kuvassa ei ole kaikki valmiit.



Ananaskuvioinen hartiahuivi on myöskin valmis. Ihana hippihuivi on ollut jo monesti käytössä.



Pannulappu. Kesken. Näitä tarvitsee luultavasti tehdä kaksi, että sääntöjen mukainen vähintään 50 grammaa lankaa/työ tulee täyteen.



Raidallinen kolmiohuivi. Tätä tein kesälomareissulla autokyydissä silloin tällöin. Valmistui tosi pitkälle, mutta vielä on valmiiseen matkaa.



Sukat. Yksi valmis, toinen vaiheessa. Näyttäisi Facebook-sivujen mukaan siltä, että suosituin neuletempauksen neule on sukka. Suoraan sanoen en jaksa seurata sivustoa ahkerasti juurikaan siitä syystä. Etukäteen ajattelin, että tässä voisi saada jotain kivoja neuleideoita itselle tehtäväksi, mutta sukka on sukka, eikä se inspiroi. Varsinkaan tavissukat tai puhki kulutetut sukkamallit. Sukkia tai sukanneulojia en väheksy lainkaan, päinvastoin, mutta tämä tempaus olisi ehkä voinut olla nimellä juhannusukasta sukkayöhön. Totta kai itsekin parit sukat aion neuloa ja tässä ne yhdet. Tavissukat.



Ja tässä toiset. Tai toisen alku. Tavissukan. Sekin on kuvaamisen jälkeen edennyt jo kantapään yli.



Ja vielä kolmas pari tulossa. Varmasti näiden lisäksi vielä kahdet sukat pääsee puikoille. Katsotaan nyt.



Ja aivan yhtä mielikuvituksellinen neule sukan lisäksi on tiskirätti. Mutta hyvä autoneule ja aina tarpeeseen. Siksi rätti. Näitäkin tarvitsee tehdä kaksi, että painorajan yli mennään.



Tarveneule eli pojalle lapaset. Edellistalvisetkin vielä sopivat ja varmaan sitä edellisetkin, mutta on kiva tehdä joka vuosi uudet.



Viimeisin aloitus on tänään koukulle hypännyt huivin alku. Tämä on vastaavasti tulossa tytölle.

Kolmetoista on aloitettu ja seitsemän vielä aloittamatta. Kolme valmista. Aika hyvin tällä hetkellä. Tosin tiedän senkin, että aloittaminen on minulle se helpoin osuus. Niitä keskeneräisiä kun oli jo ennen näitä melkoinen keko. Katsotaan nyt jaksaako innostus kestää sinne jouluun saakka. Olisi pari keskeneräistä neuletakkia, jotka haluaisin valmiiksi tänä talvena. Ja niitä jos jatkan, jää tämä tempaus armotta kesken. Seuraava raportti tulossa kun kaikki aloitukset aloitettu.

Eskarinaloituslippis ja koulunaloitusliikkakassi

Maanantaina alkoi Tyynellä eskari. Nyt en jaksa käydä läpi omien tunteiden vuoristorataa asiaan liittyen. Sanon ainoastaan sen, että helppoa ei ole ollut.

Eskarilaiselle käytiin ostamassa uusi vaatekerta, tossut ja penaali. Repun toi joulupukki. Muuten mennään vanhalla vaatetuksella eteenpäin. Uuden lippiksen ompelin vanhasta verhosta, koska toinen lippis oli pesussa ja toinenkin likainen. Ja lippiksiä ei kai voi olla koskaan liikaa.

Koulu alkoi puolestaan tänään. Toivo meni jo kolmannelle luokalle ja toisin kuin vuosi sitten, koulunaloitussää oli sateinen ja vähän koleakin.

Kolululaiselle hankittiin myös vaatteita ja kengät. Reppu oli onneksi vielä ehjä. Toivottavasti kestää kevääseen asti. Poika sai uusen lippiksen kaupasta, mutta sisäliikuntavarusteille ompelin uuden kassin. Vanhasta hajosi keväällä kahva. Olisi sen voinut korjatakin ja varmasti korjaankin, mutta oli kiva tehdä uusi ja mieleinen. Kangas oli uutta Finlaysonin Elefanttia.

Näin aloitettiin syyalukulausi tänä vuonna. Ensi viikolla alkaa harrastukset ja se tarkoittaa kolmea varattua iltaa. Mutta tällä viikolla saa vielä ihan vain olla.

Sadonkorjuuta

Olen harrastanut nyt parina päivänä pienimuotoista sadonkorjuuta. Keräsin loput karviaiset, ruoanvalmistusta odottaa muutama kesäkurpitsa, samoin pieni määrä mustikoita pitäisi kohta leipoa piirakaksi. Kirsikkatomaatteja tulee runsaasti ja viimeiset herneet kerättiin salaatin sekaan. Kaupasta sadonkorjasin muutaman kilon avomaankurkkuja ja niistä valmistui viisi tölkillistä maustekurkkuja. Eniten kuitenkin ilahdutti runsas kantarellisaalis tämän päivän pieneltä metsäretkeltä.

Maustekurkkujen valmistumista pitää odotella kuukauden verran, mutta muita herkkuja on päässyt heti syömään. Sadonkorjuu ja säilöntäpuuhat jatkuvat ensi viikolla. Silloin olisi tarkoitus kerätä herukat sekä raparperit ja tehdä mehua.

Avoimet puutarhat

Avoimet puutarhat -sunnuntai on nyt onnellisesti ohi. Oli aivan mahtava päivä. Sattui sääkin suosimaan, lämmintä ja aurinkoista, ei kuitenkaan läkättävän kuumaa. Eli varmaan paras mahdollinen keli tällaiselle päivälle.

Meidän puutarha oli avoinna klo 12 - 18. Kävijöitä riitti koko ajan tasaisesti, viiden jälkeen hiljeni, mutta sitten oli aikaa seurustella vieraiden kanssa jo kunnolla. Ja pääsi itsekin istumaan. Vieraskirjassa oli 41 nimeä, mutta läheskään kaikki eivät sinne nimeään raapustaneet. Oikea määrä kävijöitä on varmaan 60  kieppeillä. Eli oikein hyvin kun en mainostanut tapahtumaa mitenkään erityisesti. Paitsi blogissa ja instassa.

Meillä oli järjestetty pieni kahvila pihamökkiin. Leivoin pari erilaista piirakkaa ja aamulla tehtiin munkkeja. Samoin myytävänä oli epämääräinen laatikollinen kirpparitavaraa ja taimia. Kahvilassa riitti kävijöitä ja onneksi ei jäänyt mitään jättierää tähteelle tälle päivälle. Ajattelinkin kutsua naapurin kahville.

Koska nyt on ampiaisten aika ja niitä on tänä vuonna runsaasti tehtiin kahvilan yhteyteen pari toimivaksi testattua ampiaisansaa. Tällä kertaa ansat eivät amppareita kiinnostaneet. Ansojen saalis oli pari kärpästä ja yksi itse tapettu ampiainen.

Itse yritin hengailla etupihalla toivottamassa kävijöitä tervetulleeksi. Aivan kaikkia en ehtinyt valitettavasti tervehtimään, koska välillä piti käydä seurustelemassa puutarhan puolellakin. Mies hoiti kahvilaa ja ystävä oli puutarhassa opastamassa ja kertomassa ja vastaamassa kysymyksiin.

Eilinen oli tosi hieno päivä. Sain paljon positiivista ja mukavaa palautetta. Pääsin keskustelemaan yhdestä lempiaiheestani eli puutarhasta. Pääkeskustelunaiheet olivat kurpitsat, härkäpapu, tomaatit, kotilot, kupla, pallohortensia, hortensiat, pihamökki, naapurin lautasantenni, puumaja ja kissat. Toki paljon muustakin puhuttiin. Tapasin paljon tuttuja ja tuntemattomia. Erityisesti ilahdutti netin maailmasta tutut kävijät. On ihanaa, kun jonkun blogin tai instatilin ihmisen näkee oikeasti livenä ja tullaan tutuksi myös oikeasti.

Aion kyllä osallistua Avoimiin puutarhoihin jatkossakin. En vielä tiedä onko se ensi vuonna, mutta viimeistään seuraavana. Jos nyt jotain muuttaisin omista järjestelyistä, niin se olisi se, että laitan paremmat kengät jalkaan. Varvastossuissa seisoskelu koko päivän kävi jalkojen päälle. Toinen asia, mikä jäi mietityttämään on se, että pitäisikö itse olla puutarhan puolella keskustelemassa ja pyytää joku muu toivottamaan vieraat tervetulleeksi. No, näitä asioita mietitään seuraavaa kertaa varten. Ainakin kahvila järjestetään jatkossakin se on varma. Jäi sen verran paljon mukeja ja lautasia, että pakkohan ne on jotenkin käyttää. 

Lämmin kiitos kaikille kävijöille ja vierailijoille. Te teitte eilisestä onnistuneen ja hienon. Erityisisot kiitokset miehelle ja Katjalle, mistään ei olisi tullut mitään ilman teitä.

Puutarha valmiina

Ensi sunnuntaina on Avoimet puutarhat -tapahtuma ja nyt on puutarha valmiina ottamaan vastaan kävijöitä. Tai no ainakin melkein valmiina. Leikkimökin aion vielä siivota ja varmaan joudun vielä epätoivoisen ja turhan kotilonkeräyskierroksen tekemään. Niin ja ruohonkin voisi leikata. Mutta noin muuten on valmis.

Nythän on vain niin, että just tähän aikaan olisi pitänyt kukassa olla syysleimut ja niitä ei enää puutarhasta löydy kuin yksi. Muutenkin tuo kukinta on hyvin vähäistä ja niukkaa, mutta toivottavasti täällä jotain katseltavaa. Ojanreunuksien siistiminen jäi tekemättä, samoin marjapensaat kasvavat rikkaruohoviidakossan. Yhdellä reunalla on epäsiisti lautataapeli ja pari nurmikotonta länttiä, joiden päällä oli vielä keväällä taapelit. Ne saavat nyt olla. Ei ehdi, ei jaksa eikä ole motivaatiota noille tekemättä jääneille. Ensi vuodeksi sitten.

Koska tänä kesänä en ole tehnyt puutarhassa mitään suuria muutoksia tai siirtänyt ainoatakaan perennaa toiseen paikkaan, on tässä viime päivien pihasiistimisten yhteydessä tullut noin sata uutta ideaa, mitä aion tuolla tehdä. Kasvien siirtämisiä, istutusalueiden muokkaamisia ja vähän kaikenlaista pientä. Mutta nyt tämä piha on tällainen ja ihan hyvä näinkin.

Ainoa viime talvesta selvinnyt syysleimu, vähän reppana sekin. 



Päivänlilja 'Cool it'.



Kasvimaa ja kasvihuone. Porkkanat kasvavat, muutama rypälekin on kypsymässä ja rantakukka kukkii.



Kaukasiankirahvinkukka on kimalaisten suosiossa.



Leikkimökki vielä siivoamatta. Edustalla kasvaa jaloangervoja.



En muista, että minulla olisi ikinä ennen ollut elokuussa enää siistin näköisiä orvokkeja tai orvokkeja lainkaan.



Ruukkukasvimaalla  oli tänä vuonna kokeilussa malabarinpinaatti. Aion kokeilla ensi vuonnakin.



Etupihan perennapenkissä kukkisi vaaleanpunaisia, valkoisia ja pinkkejä syysleimuja, jollei talvi olisi tuhonnut niitä kaikkia. Paikkasin väritöntä aukkoa neulegraffitilla. Tai paremminkin virkkausgraffitilla.



Paprika ja chili. Toivottavasti ehtivät punastua ennen pakkasia.



Pihamökki on siivottu. Sinne on tarkoitus tehdä pieni kahvinmyyntipiste.



Onneksi on nuo jaloangervot. Muuten ei olisi ehkä missään väriä tällä hetkellä.



Preeria-angervo on vielä nippa nappa kukassa.



Loistokärhö 'Niobe' yllätti selviämällä talvesta hengissä ja on jopa saanut aikaiseksi kaksi kukkaa.



Tervetuloa sunnuntaina.

Kirppislöytöjä

Tässä nyt yhdessä postauksessa koko heinäkuun ja kai kesäkuunkin kirppislöytöjä. Kuvista puuttuu ainakin pitsiliinoja, kiinalaisia emalikippoja, laseja ja lautasia. Kenties muutakin, mutta nämä nyt muistin ja löytyivät helposti kuviin.

Sunnuntaina poikkesin viimeksi kirpputorilla - tuossa oman kylän. Sattui vielä niin somasti, että olin voittanut arvonnassa ilmaisen kirpparipöydän kuudeksi päiväksi. Että elokuun lopussa pääsen vähän tavarasta eroonkin.

Turkoosien, vihreiden, keltaisten ja ruskeasävyisten puhalluskoristekuppien kokoelma täydentyi yhdellä vihreällä ja neljällä vihervällä kupilla. Tarkoitus oli kerätä näitä erilaisia kolmekymmentä. Nyt on kolkyt jo ylitetty ja ehkä sinne viiteenkymppiin saakka voisin yrittää näitä hamstrata. Vihreitä saisi olla enemmän, samoin ruskeita ei ole vielä yhtään. Ja lautasia ei ole kaikille, koska näihin viimeisiin löytöihin ei sellaisia kuulunut. Mutta niitä tuntuu löytyvän tavan kirpputoreilta helpommin kuin kuppeja.



Vihreä täkki löytyi parilla eurolla Lahden Kontista. Se päätyi normaaliin kuudenkympin pesuun, kuten aina kaikki kirppistäkit. Mukaan pesukoneeseen meni jotain muuta kuudenkympin pyykkiä, se vähä, mitä täkin lisäksi mahtui. Onneksi ei mahtunut paljon, täkki päästi vihreää väriä ja reilusti. Olin ihan ällikällä lyöty, koska ikinä ennen ei nämä täkit ole värjänneet. Tuli vain mieleen, että tämä on kenties värjätty itse vihreäksi, näyttäisikin ehkä hiukan sellaiselta. Se selittäisi myös vaaleanvihreät alushousut. Ei mikään iso vahinko, mutta ei ne pyykissä värjääntyneet alkkarit mitään ihanan näköisiä ole.



Ylempi isompi Vegeta-kattila on niin ikään 'uusi'. Se olisi vielä käyttökuntoinen, mutta en vielä tiedä otanko käyttöön vai pistänkö suojaruukuksi. Kansi siitä puuttuu.



Nettikirppikseltä löytyi kaksi uutta Marimekon kippoa omaan kokoelmaan. Kuvassa nuo alimmat. Keräilen näitä 2,5 dl kuppeja. Oikeastaan olen jo ihan tyytyväinen kokoelmaani, enkä enää välttämättä enempää tarvitse. Tosin Sitruunapuu olisi vielä kiva saada ja keltainen Kestit, mutta taitaa jäädä haaveeksi.



Keräilen myös Finelin Elisa-kulhoja. Niitä tuntuu vain olevan kovin nihkeästi liikkeellä ja omassa kokoelmassakin niitä on peräti kaksi. Mukeja liikkuu enemmän ja päätöksistä huolimatta hankin pari mukia. Koska kohdalle sattui, eikä niitä kulhoja meinaa löytyä.  Toinen muki on hyvässä kunnossa, toisesta en enää joisi mitään. Nättejä nämä ovat, vaikkeivät kulhoja olekaan.

Mukien alla oleva Marimekon vahakangas on tuliainen Lapin matkalta. Rovaniemellä pysähdys Joulupukin pajakylässä sattui sopivana päivänä. Marimekon myymälässä oli hyvät alennukset ja raaskin ostaa tämän vahakankaan. Ehkä joku muu kuvio ja väri olisi kivempi, mutta nätti se on tämäkin. Eikä ollut kallis.



Kastehelmi-tuikut eivät ole kirpputorilöytö, vaan myöskin aleostos. Anttilan konkurssiloppuunmyynnistä. Kävin siellä sunnuntaina ja ajattelin, että tuskin mitään on enää jäljellä. Ja aika oikeassa olin. Astiahyllyt notkuivat tyhjinä, näitä tuikkukippoja siellä vielä oli, samoin Muumitauluja. Olin ajatellut, että jos vaikka ruokalautaset löytäisin tai vaikka Sarjaton mukeja, mutta olisi pitänyt käydä jo torstaina. Toisaalta ei mennyt liikaa rahaa, eikä tarvinnut jonottaa. Näiden lisäksi Anttilasta tarttui ostoskoriin lapsille joululahjat. Nyt ei taida Anttilaan olla enää ikinä mitään asiaa.

Puutarhamekon korjaussarja

Ostin keväällä kirpparilta mustan mekon, josta tuli kesän luottomekko puutarhapuuhiin. Onnistuin repäisemään siihen palkeenkielen, jota en ole laiskuuksissani saanut korjattua. Olen virkannut rannalla istuessani kukkia ohuesta langasta ja keksin, että laitan nämä kukat peittämään reiät. Joita on mekkoon tullut jo kaksi. Jatkan kukkien virkkaamista, sillä jos repeämiä tulee vielä lisää, on paikkatarvikkeetkin valmiina.




Kuvassa olen puutarhapuuhissa sateenvarjon kanssa, koska, kuten kuvasta näette, sataa.

Samaa kukkamallia olen käyttänyt tämän kesän aikana jo  kännykän suojapussissa sekä kukkaviirinauhassa. Suojapussin kukka on virkattu samalla ohuella langalla ja 1,25 koukulla, viirinauhan kukat on paksummalla langalla ja nelosen koukulla tehtyjä. 

Ohjeen kukkaan olen löytänyt jostain netin syövereistä, enkä enää muista mistä. Tulostettu ohjekin on päässyt häviämään tai on hävitetty, koska osaan kukan ohjeen jo ulkoa. Mutta piirsin kaavion, jos joku on kiinnostunut. Älkää kiinnittäkö huomiota epäsymmetriseen kuvaan, vaan tutkikaa ainoastaan pylväiden, ketjusilmukoiden ja kiinteiden silmukoiden lukumääriä.

Omiin kukkiin en tee koskaan ketjusilmukka-aloitusta vaan virkkaan pylväät suoraan lankalenkin ympärille. Sen saa kiristettyä sopivaksi, kun minulla meinaa nuo ketjusilmukka-aloitukset jäädä epäsiisteiksi. 

Toivottavasti tästä on iloa jollekin.