tiistai 29. maaliskuuta 2016

Virkattu palapeitto

Valmis on. Vihdoinkin. Eihän siihen mennyt kuin muutama viikko, jos ei lasketa puolentoista vuoden taukoa välissä. Ja pitkälle venynyttä reunanympärivirkkausta.



Palat valmistuivat silloin joskus puolitoista vuotta sitten nopeasti. Dropsin Delight on lanka ja koukkuna numero neljä. Tosin tänä keväänä virkkaillessa koukkuna on ollut kolmonen, joten tätä on kai tullut tehtyä vähän millä sattuu koukulla - sillä, mikä on käteen ekana osunut.

Ohjehan tähän löytyy Dropsilta ja tietty aloitin palojen yhdistämisen ohjeen mukaisella mustalla Fabelilla, jota olin varta vasten tähän ostanut. Vaikka musta tuo nuo palojen värit kauniisti esiin, en jotenkin tykännyt. Ja silloin syksypimeillä mustan virkkaaminen oli hankalaa. Peitto jäi pölyttymään reiluksi vuodeksi hyllyn päälle.



Tammikuussa päätin tehdä peittoasialle jotain. Purin kaikki aikaisemmat yhdistelyt ja vaihdoin lankaa. Otin sitä, mitä omissa varastoissa oli ja se joku lanka oli HjerteGarnin Alpaca Silk. Tämän vuoksi peitosta ei nyt tullut konepestävää, mutta toivottavasti ei kovin usein pesua kaipaa.

Yhdistelin valkoisella langalla reilun määrän paloja vain todetakseni, että ei tule hyvä. Vuorossa oli purkamisen osa kaksi. Päätin hylätä ohjeen sellaisenaan ja virkkasin harvempaa yhdistämisreunaa ja nyt siitä tuli kepeämpi ja kotikutoisemman näköinen.




Peitto on kooltaan noin 105 x 175, riittävän kokoinen iltasella sohvalla kääriytymiseen. Painoa on vain puoli kiloa, joten on ihanan kevyt. Vertailun vuoksi melkein saman kokoinen kuusi vuotta sitten valmistunut isoäidinneliöpeitto painaa reilun kilon enemmän. Eipä ihme, ettei sitä tule käytettyä.

Peiton reunuksen virkkaamisen aikana keksin noin kymmenen eri vaihtoehtoa siihen, miten sen raunan tekisin. Purkamista osat kolme, neljä, viisi ja kai kuusikin. Olisihan sitä vain voinut testailla pienen pätkän, mutta kun aina tuli virkattua yli puoli peittoa testaukseen. Lopulta tein yksinkertaisesti eka kerros pylväitä toka kerros nirkkoa.

Peitto on jo kovassa käytössä. Sitä se oli jo ennen kuin reunus oli valmis. Tykkään. Toivottavasti kestää kovan kulutuksen ehjänä ja langat pahemmin nyppyyntymättä.

Seuraava palapeitto on jo tekeillä. Sehän tarkoittaa sitä, että tässä blogissa postataan taas peittoasiaa jo ehkä kuuden vuoden päästä. 






6 kommenttia:

  1. Ui, Alpolla on on ollut kaikkien aikojen jännittävin pääsiäinen :)
    Mahtavan värinen tuo peitto ja minun mieleen on enemmän valkoinen lanka palojen välissä, tulee värit esiin paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli sillä. Tänään on vain eteisestä katsellut ulos, eikä ole uskaltanut mennä edes tuulikaappiin.

      Kiitos, kyllä minäkin tykkään valkoisesta enempi.

      Poista
  2. Hyvän värinen tuo peitto! Kannatti vaihtaa lanka mustasta valkeaan.
    Flunssa iski molempiin - peiton alla täälläkin, tosin sohvalla/lepotuolissa.

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos :) Ja on jo kovassa käytössä. Joku ei lämmitä taloa enää tarpeeksi ja illalla on sitten vilu.

      Poista

Jokainen kommentti ilahduttaa :)