Näin vierähti kaksi viikkoa ilma blogipäivittämistä. Ihan vain koska eipä ole ollut mitään kerrottavaa. Tai no olisi tuolla puutarhahaaste, kuisti ja keittiö, joista voisi muutaman sanasen kirjoittaa. Mutta kun kaikesta puuttuu vielä joku osa, enkä halua keskeneräistä nyt puuhata.
Tavan arki on pyörähtänyt tosissaan käyntiin, viimeisetkin harrastukset ovat alkaneet. Kaverisynttärikausi on korkattu ja paperipallosotaa leikitään joka päivä.
Pienimuotoista sadonkorjuuta olen myös tehnyt. Porkkanat on nostettu ja jo syöty. Tomaatteja kypsyi sittenkin kourallinen pelätyn kahden kappaleen sijaan. Rypäleitä kypsyy pikku hiljaa ja herukat ovat mehuina pulloissa.
Kirppariostoksia olen tehny myös hiukan. Lapsille muutama vaate ja astioita. Kilta kulho, appelsiini pomona ja muutama kahvikuppi on kotiutunut meille. Myös uusin muumumuki oli pakko ostaa heti. Muuta uutta on minun ekat kunnolliset ja oikeat lenkkarit ikinä. Niket. Pinkit nauhat vaihdoin niihin, mutta eipä ne siltikään kovin tyylikkäiltä hameen kanssa näytä. Yritän olla ajattelematta, mitä muut ihmiset ajattelevat hame-lenkkarit yhdistelmästä.
Viikonloppuna käväisin Habitare-messuilla. Messut ovat saaneet lukuisia omia blogipostauksia ja tässä blogissa niistä vain muutaman lauseen ja yhden kuvan verran. Edellisen kerran kävin noilla messuilla 30 vuotta sitten luokan kanssa. Eikä ne tälläkään kertaa olleet oikein mun juttu. Olihan siellä kivoja osastoja ja antiikkipuoli kiinnosti erityisesti. Mutta koska minua ei varsinaisesti kiinnosta mikä on trendikästä nyt, ei noista messuista oikein mitään saa irti. Antiikkipuolella taas oli niin kalliata, että pelotti kulkea siellä lasihyllyjen välissä. Ostin messuilta ilmakasvin ja ylihinnoitellun kahvikupin.
Tämän bloggaamattoman pariviikkosen ilahduttavin asia taisi kuitenkin olla se, että kuun alkupuolella ilmestyneessä Kotivinkissä oli viime kesänä tehty juttu meidän kodista. Hurjasti koti on muuttunut siitä, vaikka samat tavarat täällä edelleenkin on. Lapset ovat kasvaneet ja minä en ole laihtunut. Käykää lukemassa vaikka kirjastossa. Oli tosi kiva juttu.
Arki kuulostaa hyvältä. :) Sehän on parhaimmillaan parasta. Ja uusi muumimuki on aivan ihana.
VastaaPoistaTotta on :) Tykkään arjesta ja vielä en ole kotona ollessani niin syrjäytynyt, etteikö viikonloput tuntuisi viikonlopuilta :D
PoistaToi uusin muki on tosi nätti. Kovasti tekisi mieli ostaa se teepannukin, mutta kun sille en keksi mitään käyttöä, niin taidan käyttää ne rahat muuhun.
Meillä ei ole ikinä kasvimaan historian aikana ollut niin huono peruna- ja porkkanasato kuin tänä vuonna. Mies uhkasi jo heittää hanskat tiskiin perunoiden kanssa. Ja minä porkkanoiden. Sateet ei ole tehnyt niille hyvää.
VastaaPoistaTuon uuden muumimukin minäkin haluan, just sellainen kuva mistä pidän. Onnittelut uusista lenkkareista, minä en omista yksiäkään, pitäisi kyllä.
Meillä tuli noita porkkanoita ihan kivasti, vaikka vain padassa kasvattelin. Lapset söivät siitä jo suoraan niitä ja taitaa siellä vielä muutama olla välipalaksi.
PoistaNyt on näitä kivoja muumimukeja ollut, tai minusta kivoja. Se museon muki, tämä ja seuraava talvimuki on kaunis.
Mulla on yhdet lenkkarit ollut ala-asteella, toiset ostin jotain 20 vuotta sitten, niitä en juuri käyttänyt kun olivat huonot jalassa. Nämä on siis mun kolmannet :D Tennarit on aina olleet mun kengät. Yläasteen ope ei tykännyt, eikä jalkaterapeutti. Toisaalta jalat tulee näissä kävellessä yhtä kipeiksi kuin tennareissakin, joten ei kai sillä niin väliä ole. Näihin mahtuu kuitenkin tukipohjalliset eli on nää ainakin olevinaan paremmat. Ja ehkä se psyykkinen vaikutus paremmista kengistä on se suurin. Mutta joo. Tällä on nyt lenkkarit :D
Minä onnittelen myös uusista lenkkareista, mulla on useammat, mutta liian vähällä käytöllä. Naapuri kaupungin sokkarilla oli lehti nro 16 ja 18 (vieläpä kaksi yhden hinnalla), mutta nro 17 taitaa olla SE lehti. Yritän löytää sen jostain luettavaksi ja arkistoitavaksi. Syysterveisin Varma Vieras
VastaaPoistaJoo 17 on SE. Kyllä on leveetä kävellä lenkkareissa. Vaikka ne yhdistettynä hameeseen ja oranssikirjavaan huppariin oon kyllä aika pellen näköinen. Sitten kun lapset sanovat, että nolo, keksin jotain muuta päälle laitettavaa :D Voisin tulla piipahtaa teillä joku päivä. Tai säkin saat tulla meille, miten vaan, laitellaan viestiä.
Poista