maanantai 12. toukokuuta 2014

Kukaan muu äiti ei ole niin rakas kuin vain tämä äiti tässä

Otsikon lause on se lause, jonka Tyyne sanoo joka ilta nukkumaan mennessä. On sanonut jo niin kauan, etten edes muista kuinka kauan. Toivo puolestaan huutelee minut takaisin huoneeseen iltasadun jälkeen vain todetakseen, että tykkää minusta tosi tosi paljon. Sellaista se on: ne rakastaa minua tosi paljon ja minä niitä tosi paljon.

Viime viikolla olen vienyt Toivoa ystäville leikkimään ja hakenut Toivon ystäviä meille leikkimään. Tyynen kanssa ollaan käyty kerhossa. Yhdessä ollaan pyöräilty ja koko perheen kanssa käytiin suoretkellä, jonka jälkeen leikkipuistossa ja jäätelöllä. Minulla oli viikolla synttärit ja sain lapsilta itse tehdyt kortit ja kaikilta yhteisesti lettupannun. Veli ja ystävät kävivät kahvilla. Leivoin jätti-ison mustikkapiirakan ja lettujakin ollaan syöty runsaasti. Oli kiva viikko.

Viikon ihana päätös oli tietysti eilinen äitienpäivä. Aamulla piti esittää nukkuvaa, kun muu perhe keitteli aamukahvit ja rapisteli lahjapapereita. Sitten oli vuorossa onnittelulauluja ja loruja. Tyyneltä sain käsilaukkukortin, jonka tyttö askarteli kerhossa. Pyysi siihen kerhossa suojapaperitkin, etten näkisi minkälaisen teki ja kotona piilotti sen hyvään piiloon, etten löydä sitä. Ihan kuin olisin edes halunnut nähdä korttia etukäteen.

Toivon kivan kukkataulun kanssa meinasi käydä vähän hupsusti. Toivo tuli torstaina eskarista kotiin ja sanoi, etten saa katsoa kun tyhjentää repun koska siellä on äitienpäivälahja. Seuraavaksi alkoi kuulua itkua, mikä ei meinannut loppua ollenkaan. Kyselin, että oliko lahja mennyt rikki ja että isä voi sen varmaan korjata. Kun jonkin ajan päästä Toivo pystyi puhumaan, selvisi, että lahja oli jäänyt taksiin, kun poika oli esitellyt sitä jollekin. Voi sitä surua. En ole siihen päivään mennessä nähnyt poikaa koskaan yhtä surkeana. Soitin koulusihteerille ja selitin tilanteen. Hän soitteli kohta takaisin, että taksikuljettaja oli löytänyt paketin ja lupasi toimittaa sen seuraavana päivänä koululle, jossa koulusihteeri vie paketin eskariluokkaan. Perjantaina Toivo tuli kotiin lahja repussa ja oli kovin onnellinen. Kaikki päättyi loppujen lopuksi hyvin. Vielä kun kehtaisin kysellä niiden lukuisien sormikkaiden ja hanskojen perään, jotka on pojalta jäänyt taksiin.

Äitienpäivänä mentiin aamukahvien jälkeen lasten kanssa keräämään pihalta kotiloita, sitten juotiin kahvit miehen leipoman kääretortun kanssa. Pelailin vähän (olen jäänyt pahasti koukkuun yhteen nettipeliin ja saan jo huomautuksia muulta perheeltä pelaamisesta), nukuin sohvalla päiväunet ja otin vastaan lisää itse tehtyjä kortteja sekä hämähäkkimiehiä, joita lapset askartelivat minun nukkuessa. Syötiin miehen tekemää pitsaa ja illalla käytiin vielä mummojen haudoilla ja jäätelöllä. Eli oli tosi mukava äitienpäivä.

Tulevasta viikosta on myös tulossa kiva ainakin sen perusteella kun vilkaisee kalenteriin. Kiva viikko aloitetaan menemällä tänään ystävien luokse kylään ja sen jälkeen juhlimalla hääpäivää. Mukavaa tulevaa viikkoa toivottelen kaikille muillekin :)

 

4 kommenttia:

  1. Ihana äitienpäivä! Onneksi Toivon lahja löytyi. Kyllä nuo koulutaksit yleensä hoitavat kadonneet tavarat takaisin omistajilleen. Tietänevät miten tärkeitä ne ovat.
    Myöhästyneet synttärionnittelut ja hyvää tulevaa hääpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos :) Ja onneksi tosiaan lahja löytyi. Poika oli niin onneton sen takia, että ihan hirvitti.

      Poista
  2. Ihana äitienpäivä sinulla! Minultakin myöhästyneet synttärionnittelut!

    VastaaPoista

Jokainen kommentti ilahduttaa :)