Kasvihuone ja leikkimökki

Ihania aurinkoisia syyskuun päiviä olen yrittänyt viettää mahdollisimman paljon ulkona. Siellä kyllä riittää tekemistä kun sitä itselleen järjestää.

Tyhjensin kasvimaalta ruukkuja ja astioita, kun niissä olevat kasvatukset olivat joko jo syöty tai menneet raaskuiksi. Samalla järkkäilin vähän astia-aluetta. Laitoin muutaman pienemmän ruukun tilalle puolikkaan tynnyrin, johon on nyt alkuun tarkoitus laittaa kompostorista tyhjennetty multa. Toinen sinkkisaavi on viety vähemmän kotiloiseen paikkaan. Yksi pieni taimitorilta hankittu punalehtinen ratamo on siementämällä levinnyt kauniiksi kasvustoksi. Samoin ystävältä saatu harmaalehtinen silkkimaruna.



Kasvihuoneen oikealla puolella olevan hiekkapolun muutin istutusalueeksi. Tuohon saa riittää läpikulkupoluksi tuo laattarivistö. Syy polun muuttamiselle on se, että sitä ei oikeastaan enää käytetty ja kasvihuoneen edessä olevat kasvit tarvitsevat lisätilaa laajenemiselle. Siinä kasvaa harjaneilikka, päivänkakkara, sormustinkukka, punalehtinen ratamo ja joku minttu. Kaikki hyviä leviämään. Oikealla puolella oleva heinä (joka ei ole viiruhelpi) leviää myös jonkin verran, mutta on helposti kitkemisellä aisoissa pidettävä. Kasvihuoneen viereen laitoin 'Amber jubilee' purppuraheisiangervon ja sen taakse vielä pitää käydä lähipuutarhan taimialennusmyynnistä hakemassa pari koivuangervoa.

Ensi kesänä tuossa ei ehkä vielä ole ihanaa kukkaloistoa, mutta varmasti jo seuraavana kesänä nuo ihanat kaksivuotiset ovat siihen levinneet.




Kasvimaan aluetta olen hiukan laajentanut myös kasvimaan takapuolelta. Yhden betonilaatan leveyden verran. Laajennukselle istutin ystävältä saatuja keltaisia vadelmia ja tämän päivän kaivantoon on tarkoitus laittaa karhunvadelmaa. Ruohomättäät, jotka kaivannoista tulee, menevät lasten keinun jalkojen alle korottamaan maan sisälle painunutta keinua.



Kasvihuoneessa kasvaa Zilga viiniköynnös. Se jäi tänä vuonna leikkaamatta. Silti satoa tulee ihan hurjasti. Sadonkorjuun jälkeen pitää kai tuokin leikata. Ainakin kasvihuoneesta ulos kasvavat versot voisi poistaa.




Toinen pihatyömaa on ollut jo heinäkuun helteillä aloitettu leikkimökin ympäristön siistiminen. Tai siisti se on ollut tähänkin  asti, mutta leikkimökin edessä on ollut hankalasti leikattava kapea nurmikkokaistale. Se on nyt poistettu. Tai ei poistettu, vaan peitetty suodatinkankaalla ja hiekalla. Tuosta hiekka leviää kyllä ikävästi leikkimökkiin. Ensihätään auttaa varmaan sade, joka painaa sen hienoimman hiekan alle ja jättää päällimmäiseksi sitä vähemmän leviävää suurirakeista soraa.



Leikkimökin sivussa menevää nurmikkopolkua olen myös laittanut aisoihin jo heinäkuussa. Nyt se on melkein samanlevyinen koko matkan. Koska kavensin polkua rajusti osalta matkaa, jouduin leventämään leikkimökin ikkunan alla olevaa tiilialuetta. Onneksi omasta varastosta löytyi sopiva määrä tiiliä. Nyt polku on siitin näköinen.

Viime vuonna istutin leikkimökin takakulmalle piippuköynnöksen, jonka ympärille laitoin lapsisuojaksi vaikka mitä virityksiä. Hyvin ne suojasivat, mutta joku sääilmiö teki kiusaa, eikä köynnös lähtenyt enää tämän vuoden keväänä kasvuun. Muutenkin on ollut vähän epäonnea kaikkien leikkimökin ympärille kokeiltujen köynnösistutusten kanssa. Nyt siinä on jälleen kokeilussa joku tuntematon köynnös, jonka ostin kesällä Mustilan arboretumista.





Nyt on leikkimökin ympäristö siistin näköinen. Hiekkapolun päälle on tulossa pikkukiviä/soraa, joka ei kulkeudu joka paikkaan kuten hiekka. Se suunnitelma toteutuu siinä vaiheessa, kun hiekkalaatikolla leikkimiseen ei enää ole tarvetta. Hiekkalaatikko muuttuu kukkalaatikoksi ja ympäristön hiekka peitetään kivillä. Jokusen vuoden kuluttua.