Kirppislöytöjä

Tämän vuoden puolella en ole vielä montaa kertaa kirpputorilla käynyt, mutta nekin vähät käynnit ovat olleet ihan turhia. En ole löytänyt yhtään mitään. Viikko sitten vein pari laatikollista tavaraa ja vaatetta Konttiin sekä Fidaan ja samalla poikkesin katsastamassa niiden tarjonnan. Oli jopa vähällä, että olisin jättänyt väliin koko käymisen, koska oli asiaa ihan toiselle suunnalle apteekkiin ja kengännauhakauppaan ja aika ennen eskarilaisen kotiin hakemista on niin rajattu. Onneksi kuitenkin menin oli sen verran hyvä kirppiskierros.

Tai oikeastaan ei edes kierros. Kävin ensin Fidassa ja Pelastusarmeijan kippiksellä, mutta niistä tulin pois tyhjin käsin. Tai no toisesta löytyi yksi lahja, mutta omia löytöjä en tehnyt. Konttiin vein viimeisen laatikollisen ja kiersin senkin löytämättä mitään. Olin jo lähdössä pois, mutta siitä ovesta, mistä menin sisälle, ei päässytkään ulos ja piti kiertää kassan kautta.

Kassan lähellä on Lahden Kontissa kausitori, jossa on aina kauden tai jonkun muun teeman mukaista tavaraa. Jouluna joulutavaraa, pääsiäisenä pupuja ja tipuja. Nyt siihen oli laitettu retro-osasto ja silmät meinasi pudota päästä kun sen näin. Siellä olisi ollut vaikka mitä ostettavaa ja hinnatkin oli minun mielestä tavanomaista konttihinnoittelua edullisemmat. Koska osasto oli vasta lauantaina kasattu ja myynti avattu maanantaina noin puoli tuntia ennen kuin minä saavuin paikalle, siellä oli vielä ihan hurjasti kaikkea.

Minun ostoskoriin tarttui Hangon keksipurkki kolibrikuviolla. Naarmuinen on, mutta tällaista olen etsiskellyt, kuten myös sitä yhä puuttuvaa perhospurkkia. Näitä liikkuu usein nettikirppareilla, mutta niissä meinaa hinnat kohota liikaa ja kun päälle tulisi vielä suolaiset postimaksut, ovat saaneet minun puolestani jäädä ostamatta.



Kahvikuppikokoelma sai täydennystä kahdella kupilla. Siellä oli enemmänkin puhalluskuvioisia kuppeja, mutta sellaisia, mitä minulla jo on eli ne sai jäädä toiselle onnekkaalle. Olen pyrkinyt pysymään erossa tummansinisistä puhalluskuvioista, mutta tässä on tuota keltaista ja hinta sen verran edullinen, että ostin. Olisin ostanut yhden, mutta nämä oli hinnoiteltu kimpassa ja siksi niitä on nyt kaksi.



Muuta perusjuttua ostin myös. Täkin, virkatun liinan ja matkalaukun. Sitten osui silmät tuohon leipälaatikkoon. Alkoi kädet hikoamaan ja tärisyttämään ja tuli kiire saada se omaan ostoskoriin. En ole koskaan ajatellutkaan moista hankkivani, ei ole minusta niin kiinnostava ja leipälaatikolle ei ole tarvetta. Hinnatkin pyörivät nettikirpputoreilla jo kolminumeroisissa luvuissa eli minulle se on liikaa. Enkä muista yhtään ainoaa Wangelia ikinä Lahden millään kirpparilla nähneeni, joskaan en niin kovin ahkeraan edes kiertele.

Mutta nyt kun sen näin, niin pakkohan se oli ostaa. Hyväkuntoinen leipälaatikko. Naarmuja on, mutta ei lommoja eikä ruostetta. Voisin siinä leipiäni kyllä säilyttää. Katsotaan nyt mitä sille teen. Pidänkö itsellä, annanko lahjaksi vai myynkö eteenpäin. Toistaiseksi se saa vielä asustaa meillä.