Neljään viikkoon en ole tehnyt puutarhassa oikeastaan mitään. Vai tuleekohan jo viisi viikkoa tekemättömyyttä. Mies on kerran ajanut nurmikon, tänään ajaa kuulemma taas. Minä olen vähän kierrellyt kukkia katsomassa ja pari marjaa poimimassa, mutta muuten ei mitään. Pari viikkoa oltiin reissussa, sitä ennen meni useampi päivä pakkaamisessa ja järjestelyissä, matkan jälkeen oli pyykin pesua ja tavaroiden pois laittamista ja matkaväsymystä. Sen jälkeen ei taas olla kotona käyty kuin vaatetta vaihtamassa. Ja kun olisi ollut pihalle aikaa, satoi. Ja sitten kun olisi taas ollut pihalle aikaa, tulin kipeäksi. Mutta ehkäpä tänään jaksaisin jo vähän jotain tehdä - sää olisi ainakin mukava.
Peikkometsä on tuona aikana muuttunut viidakoksi. Monessa kohtaa pensaat kasvat polkujen päälle ja perennat rehottavat. Harmittavasti monet korkeat perennat ovat sateen takia menneet lakoon. Ne taidan suosiolla laittaa viidakkoveitsellä matalaksi.
Kauniita kukkia ja värejä on nyt puutarhassa paljon. Kyllä niitä ihailla kelpaa, jos vain pääsee lähelle.
Ystävältä saatu salkoruusu kukkii ihan kohta. Jännitti kovasti, että ehtiikö se kukkia reissun aikana. Ei onneksi, eikä kuki vieläkään. Joka päivä tarkastetaan tilanne.
Ranskantulikukkas en sijaan on ehtinyt kukkia, mutta kukintaa riittää yhä. Olin iloinen, kun löysin tämän kauniin kukan pitkän etsimisen jälkeen, mutta täytyy kyllä sanoa, että melkein riesaksi on tämä parissa vuodessa tullut. Leviää siementämällä ihan hurjasti ja sitä on jo lähikukkapenkeissä asti, joten voi miten pitkälle se vielä leviääkään. Toisiin paikkoihin saa levitä, toisist kitken pois.
Pisamakellot sen sijaan eivät leviävästä maineestaan huolimatta ole levinneet. Hillitysti kyllä, mutta eivät niin paljon kuin toivoin. Ovat ehkä liian kuivassa paikassa.
Pelargonit ovat innostuneet kukkimaan vihdoinkin. Kauniita. Tomaatit ovat vielä vihreitä, toivottavasti tulisi aurinkoa sen verran, että edes yhden punaisen saisin maistaa. Tämä vuosi ei ole ollut ulkona kasvatettaville tomaateille hyvä.
Viime vuonna pallohortensiat kukkivat niukasti. Tänä vuonna näyttäisi kukkia tulevan tavalliseen tapaan.
Maksaruohot ja liljat kukkivat runsaasti. Tänä vuonna eivät kotilot ole onnistuneet tuhoamaan liljoja. En ole kotiloita mitenkään erityisesti hävittänyt tai noukkinut, jostain syystä liljat ovat saaneet vain olla rauhassa.
Suurin osa sormustinkukista ehti kukkia matkamme aikana, vain rippeet oli kukinnasta jäljellä kun palasimme kotiin. Keltasormustinkukka kukkii aavistuksen myöhemmin, joten siitä ehti nähdä vähän enemmän.
Kukkapenkeistä löytyi muutama mikä-ihme-tämäkin-on kukkaa. Ensimmäisenä joku laukka. Mikä lie. En ole kirjoittanut muistiin. Kaunis joka tapauksessa. Toinen nimetön on joku ängelmä. Tämä piti olla muistissa, mutta niin vain muistikirja huutaa tyhjyyttä kasvin kohdalla. Saattaisi olla keijuängelmä. Odotetaan kunnes kukat avautuvat, on varmaan helpompi tunnistaa.
Marjoja tulee puutarhassa entiseen tahtiin. Ihan vielä ei ole kaikki kypsiä, joten ei kiirettä kerätä pois.
Helminukkajäkkärä alkaa myös pian avaamaan kukkiaan. Tämä on yksi suosikkini. Kukan nimikin on jo niin hurmaava.
Iloinen yllätys puutarhassa oli tämä kukkiva tähtiputki, jonka veikkaan olevan kaukasiantähtiputki. Niin kaunis iso kukka. Ostin ensimmäisen kaukasiantähtiputken taimitorilta, jolloin myyjä kehui siinä olevan tähtiputkista kaikkein kaunein kukka. Se tähtiputki menehtyi kovan talven seurauksena ja viime kesänä ostin uuden taimen, jonka myyjä puolestaan sanoi, että tämä ehkä on kaukasiantähtiputki. Oli tai ei, kaukasiantähtiputkeksi minä sitä sanon. Ja siinä on tähtiputkista kaunein kukka.
Ja jos kaukasiantähtiputken kukka sai minut iloiseksi, niin tämä seuraava sai minut vielä hiukkasen verran enemmän iloiseksi. Viime vuonna käytiin ystävän kanssa Mustilassa taimitorilla ja kuuntelemassa hortensialuento. Kumpikin palasi kotiin onnellisina 'Bougie' hortensian omistajina. Istutin hortensian ja toivoin, että se selviää talvesta. Selvisi ja teki hortensiaksi minusta melko aikaisin lehdetkin. Ja voi mitä iloa koin, kun kiersin reissun jälkeen puutarhan ja huomasin, että Bougie oli tehnyt ensimmäisen kukkansa. Eihän tämä vielä ole ollenkaan tyypillinen Bougiekukka, mutta hyvä alku kuitenkin.
Puutarhakierros tehty. Avustaja hoiti hommansa loistavasti. Häntä pystyssä koko ajan.
Piha näyttää joka tapauksessa aivan ihanalta!
VastaaPoistaVoi kiitos ❤ Ja totta on se, että kun on tiheät istutukset, ei ole rikkaruohojakaan ☺
PoistaIhana piha! 😊
VastaaPoistaVoi kiitos paljon ☺
PoistaBougien kukka on hieno juttu. Minulla ei kuki, luulen että en istuttanut parhaaseen mahdolliseen paikkaan. Mutta elossa on, se on pääasia. Olisiko laukka hajulaukka? Minulta meni ohi oman hajulaukan kukkiminen ja nyt on jäljellä vain tuollaiset siemenkodat.
VastaaPoistaAlpo <3
Oli kyllä Bougien kukka sellainen Iso Jytky, että oikein vatsanpohjassa tuntui. Kädet täristen hain kameraa, ettei vaan ehdi kukka kuihtua sillä aikaa 😁
PoistaHajulaukka se on! Kiitos, nyt kirjoitan muistiin.
Ja Alpo Puutarhakissa hengaikee aina mukana. Eikä taida muutenkaan juuri pihalta poistua. Liian pelottava maailma on omien nurkkien ulkopuolella.
Paljon monenlaista löytyy ja onneksi jokin lisääntyykin. Siemeniä voisin ottaa vastaan!
VastaaPoistaSiemeniä kerään taas syksyllä talteen ja niitä saa.
Poistakiitos.
PoistaVeikkaan myös hakulaukkaa (=tuoksulaukka). Aivan ihania viidakko.
VastaaPoistaHajulaukka se on ☺ Ja kiitos. Nyt olen vähän jo raivaamista aloittanut, että läpi pääsee kulkemaan.
PoistaHyvä tietää tuosta ranskantulikukasta, että on noin kova leviämään. Sain sitä viime syksynä puutarhaseuralta ja kukkii nyt jo eka vuonna kovasti. Pitänee varmaan leikata kukkavarret poikki ennen kuin siementää. Kaunis on myös tuo valkoinen pisamakello sen ottaisin mieluusti omaan puutarhaani jos jostain löytäisin, vaaleanpunainen versio löytyy. Löysin juuri tänne ja jäin ihastelemaan kaunista puutarhaasi. Terkuin Katja
VastaaPoistaTervetuloa visiitille https://paleredrose.blogspot.fi