Nyt tilanne helpottui, kun sain vihdoin viimein ommeltua pari pitkähihaista teepaitaa valmiiksi. Joista tuo toinen on jo valmiiksi liian pieni. No, se tuli leikattua puseroksi jo keväällä, silloin sopivan kokoinen paita kaavana. Eipä se mitään. Menee se vielä pari kuukautta - ehkä. Ja jää nyt ainakin yksi ehjä ja tahraton ekaluokkalaiskokoinen paita odottamaan Tyyneä.
Norsukangas ostettu keväällä Kärkkäiseltä. Kaavana vanha trikoopaita. Krokotiilikangas ostettu myöskin viime keväänä Lapsimessuilta. Sen kaavan piirsin vanhasta käsityölehdestä. Kaava oli muuten hyvä, mutta ohjeen mukaisella ja kokoisella resorilla tuli löysä ja venähtänyt kaula-aukko. Pikkuisen ärsyttävää, kun ihan oikeassa käsityölehdessä annetaan ohjeet, jotka pilaavat vaatteen ja joiden takia joutuu purkamaan. Mutta nyt puserot on hyvät ja saajakin tykkäsi. Se on parasta.
Nyt pääsee poika hienostelemaan ;)
VastaaPoistaNiin pääsee :)
PoistaKivat kankaat, etenkin tuo krokotiili. En ihmettele ettei ehjiä paitoja löydy, harvoin niitä jää meilläkään ehjänä kirpparille, ei vaikka ei ehtisi edes pikkuveljelle kiertämään.
VastaaPoistaKyllä tämä ikäryhmä poikia kuluttaa vaatteet loppuun. Jos kirpparilta sattuu joskus löytämään jotain ehjää, se on taatusti unohtunut edelliseltä käyttäjältä kaapin perälle.
PoistaKrokotiilikangas on minustakin tosi kiva. Sitä jäi jäljelle sen verran, että saa itellekin tehtyä jotain pientä. Norsukankaasta mulla onkin jo pipo :)
Ihania! Olet niin onnekas, kun osaat ommella itse... Terveisin, Kateellinen
VastaaPoistaKiitos :) En kyllä kovin hyvin osaa, mutta teen kuitenkin. Trikoot ja collegekankaat on mun ompeluinhokkeja, mutta niitä nyt olen näköjään joutunut tekemään. Onneksi nuo paitojen saajat eivät ole noon kriittisiä.
Poista