Viime viikonlopun synttäreiden jälkeinen viikko on ollut niin arkea että. Tänään sentään juhlittiin isänpäivän lisäksi synttärisankarin rääppiäisiä viimeisten juhlavieraiden kanssa.
Paljon on tapahtumia ollut, vaikkei ehkä mitään yksittäistä merkittävää. Paitsi viime viikonlopun Kätevä-messut, jonne pääsin pitkästä aikaa. Ostokset rajoittuivat joululahjoihin ja kortteihin, joten ei niistä ole tällä kertaa mitään esiteltävää. Ostin yhdet korvakorutkin, mutta ne ehdin jo hävittää jonnekin.
Kirpputorilla sekä osto- ja myyntiliikkeessä vietettiin Tyynen kanssa yhtenä päivänä useampi tunti. Jonka jälkeen tehtiin pieni kävelylenkki katsomaan läheisellä pellolla olevia lehmiä. Sattui löytymään kerrankin sellainen kirpparipöytä, jossa oli myynnissä aivan käyttämättömän näköisiä tokaluokkalaisen pojan kokoisia ulkovaatteita, jotka olivat jopa jotain merkkiä ja ihan pilkkahintaan. Vitsit että oli kerrankin tuuria ja olenkin jaksanut hehkuttaa sitä jo päivätolkulla. Onnistuin myös huijaamaan Tyynen ulos kirpparilta, että sain yhden vaatteiden sekaan piilotetun joululahjan maksettua. Nuo joululahjaostokset eivät enää suju niin helposti yhdessä lapsen kanssa kuin vielä vuosi sitten. Pitää saada tyttö jonnekin toviksi, että saisi tehtyä loputkin hankinnat. Siis marraskuu on kohta jo puolivälissä ja joululahjat vielä hankkimatta.
Edellisellä viikolla kävin reumatologilla ja olipa kerrankin sellainen käynti, että ei ollut mitään erityistä vaivaa tai valitettavaa. Ei ainuttakaan kortisonipiikkiä, ei lääkitykseen muutoksia, ei b-lausuntoja. Koska mitään merkittävää ei olltu, lääkäri laittoi kaularangan röntgeniin, jossa kävin tällä viikolla ja ensi kerralla tehdään luuntiheysmittaus.
Lauantaina kävin omien ja lainalapsen kanssa katsomassa kirjastossa taikuria.
Siinä ne viikon kohokohdat. Tuon kaiken lisäksi meitä on viihdyttänyt Alpo. Aivan ihana kissa, kaikkien suuri suosikki, kehräävä sylikissa. 'Missä Alpo on?' Kysymys, jonka jokainen esittää ensimmäisenä ovesta sisälle tullessaan.
Isänpäivää ollaan vietetty melko perinteisin menoin. Aamulla laulut, lorut ja lahjat. Sen jälkeen pyöräretki rannalle ja vielä ulos syömään. Lapset ovat askarrelleet päivän mittaan isälleen lisää kortteja ja vähän muutakin jo aiemmin tehtyjen lisäksi. Kortteja ynnä muita askarteluja on pöydällä nyt yhteensä kymmenen. Reipas määrä kahdelta lapselta.
Hyvä tuuri kirpparille, pojille löytyy niin vähän ehjää ja siistiä. Kulutus on kovaa. Mulla olisi sulle pari retrokangasta jos vain tykkäät kuosista.
VastaaPoistaNo niin oli, kerrankin. Olisi ollut paljon muitakin vaatteita, mutta niille ei nyt tarvetta eikä oikein ollut sen näköistä, että äidille olisi kelvannut :D Siihen sattui se myyjä samaan aikaan ja kertoi, että ainoa poika ja isovanhemmat ostelevat vaatteita niin, ettei ehdi käyttää kaikkia. Sen kyllä näki vaatteista.
PoistaJa jee, kankaita voin tulla joku päivä katsastamaan. Tai sitten sä voisit tulla näyttämään ja katsastamaan samalla Alpon :)
jotta pääset humputtelemaan, niin viikon kuluttua maanantaina vasta minun puolestani.
VastaaPoistaSoitellaan siitä :)
PoistaMukavia tapahtumia viime viikoilta! Onneksi lääkärissäkään ei ollut mitään ihmeempää.
VastaaPoistaMä en tajua, että olet ehtinyt jo ajatella joululahjoja. Mä en ole vielä edes miettinyt mitä kukakin tarvitsee tai haluaa. Ehkä tässä joulukuun alussa voisi ottaa siitä hommasta kopin.
Mukavaa marraskuun jatkoa!
Voi että! Mulla on varmaan sellainen joulututka, koska sopivia lahjoja aloitan pongailemaan jo loppukesästä. Siis jos jostain messuilta tai reissusta tai kirpputorilta löytyy jotain, joka sopisi jollekin, ostan pois. Tavan kaupoista teen hankintoja vasta lähempänä joulua. Mutta tykkään kun lahjat on ajoissa hankittu, eikä tule kiire ja saa rauhassa paketoida. Ja noiden lelujen ja pelien ja kirjojen kohdalla olen huomannut, että monet tuppaavat loppumaan jo ennen joulua ja jos jotain tiettyä haluaa, se on hankittava ajoissa. Joulukuussa on sitten kiva kierrellä katsomassa tarjontaa, kun ei ole enää mikään pakko hankkia mitään. Mutta joo, mulla on aikainen startti tähän. Ehkä vähän pakostakin, kun niitä sopivia hetkiä lahjojen hankkimiselle on niin kovin vähän.
Poista