Viikonloppuna satoi ensilumi, joka toi ihanaa kaivattua valoa maisemaan. Lapset ulkoilivat niin monta tuntia, etten enää pysynyt laskuissa perässä siinä määrässä. On rakennettu lumiukkoja, lumisohvia ja lumitiesmitä. Puoli pihaa on kolattu, eikä löydy pientäkään alaa, jossa ei olisi jalanjälkiä. Jopa naapurin pelto on otettu haltuun. Pulkat ja liukurit kaivettiin esiin. Omalla pihalla niillä ei pysty laskemaan, mutta onneksi naapurissa pystyy.
Vähäisen lumen tulon myötä joudun nyt jättämään päivälenkit tekemättä. Pyörällä menisin kyllä itse, mutta Tyyneä en päästä pyöräilemään jään päälle. Enkä halua väsyttää tyttöä kävelyttämällä pitkiä matkoja. Ollaan sitten sisällä kunnes lumet sulavat tai sitä tulee niin paljon lisää, että pulkkaa pystyy vetämään myös tiellä.
Onpahan ainakin valoisaa. Aurinkokin näyttää tuolta pilvien välistä pikkuisen pilkahtavan.
Melkoista riemua on lapsilla ollut. Mulla auto käytössä jos tekee mieli kirpparille, Tyyne voi tulla mielellään mukaan.
VastaaPoistaMulle sopisi kyllä kirpparireissu ja jopa Tyyne mukana :D Laitan sulle viestiä.
PoistaValoisuus ilahduttaa. Jotenkin aivan kuin päivä olisi pidentynyt, vaikka se auringonnousun ja -laskun välinen aika yhä lyhenee.
VastaaPoistaJoo tuntuu ihan samalta. Ihan kuin illalla ei väsyttäisi ihan niin paljon :)
Poista