perjantai 4. huhtikuuta 2014

Hattuset

Viime vuoden marraskuu oli ja meni. Perhe Hattusten hatuista oli silloin valmiina yksi. Viimeinen valmistui tammikuussa ja kesti siitäkin melko pitkä aika, että saatiin koko perhe kuviin. Anteeksipyyntönä tästä pahasta myöhästymisestä johtuen, tulee esittelyyn kahdet Hattusten hatut.

Vuoden 2010 hatuista ei ole jäljellä enää ensimmäistäkään. Yksi on hävinnyt, kaksi viety kierrätykseen ja yksi kutistunut. 2011 valmistui useampi hattu. Yksi annettiin lahjaksi, yksi on kierrätyksessä, kolme edelleen käytössä ja yksi hävinnyt. 2012 oli vuosista parhain. Neljä hattua on edelleen käytössä, yksi viety kierrätykseen. Eli jos haluaa pitää hattusten määrän vakiona, on ihan hyvä, että tänä vuonna tuli tuplahatut. Näissäkin hatuissa on vaara joutua kutistetuksi pesussa ja uskon miehen myös tänä vuonna hukkaavan ainakin yhden pipon.



Rouva Hattunen

Lanka: Ruskovillan käsityölanka 135 tex, silkkiä ja villaa. Kulutus 80 g puikoilla 3,5.
Ohje: Wurm vähän muokattuna.



Herra Hattunen

Lanka: Marks & Kattens Natura, akryyli, alpakka, villa ja viskoosi. Kulutus 150 g puikoilla 3,5.
Ohje: Sama Wurm muokattuna.

Olisiko joku uskonut, että teen kaksi hattua samalla ohjeella?



Poika Hattunen

Lanka: Sama kuin Herra Hattusen hatussa. Kulutus 80 g ja samaa kokoa puikko.
Ohje: Joku mallineule jostain käsityölehdestä, ei voi enää muistaa kun siitä on jo puoli vuotta.

Langankulutus taisi olla kuitenkin suurempi, sillä tupsu piti tehdä pariin kertaan koska Esko riepotti sen ekan. Pipoon syksyllä laitettu merkki on kadonnut jonnekin koulun pihalle tai taksiin tai jonnekin sinne välille. Kuvassa myös trikoosta ommeltu tuubikauluri, joka valmistui tässä vähän aikaa sitten.



 

Tyttö Hattunen

Lanka: Freedom Spirit, villaa. Kulutus 50 g kolmepuolikkaan puikolla.
Ohje: Wurm pienen i-cord -rusetin kera.

Eli tein sitten kuitenkin kolme hattua samalla ohjeella, mutta niinhän tapahtui myös vuonna 2012. Eli kyllä minussa asuu näköjään pieni sarjatyöntekijä jossakin hyvin hyvin piilossa. Tyttö hattuselle on ommeltu myös kypärämyssy pöllötrikoosta omalla kaavalla.



Koko Hattusten perhe poseeraamassa.

Ja sitten ne toiset hattuset.

 

Rouva Hattusen kevätpipo. Päällinen olisikosenyt Kärkkäiseltä ostetusta trikoosta, sisus Eurokankaan vuosikertavelouria. Norsupipo ja norsuhuppari. Kävinkin eilen ostamassa raidallista trikoota pihahupparia varten, ettei ihan pelkissä norsuissa tarvisi haravoida.



Herra Hattunen ei kovin paljon innostunut kevätpiponsa kankaiden historiasta. Päällinen Marimekon trikoota, samaa, josta on rouvalle ommeltu yöpaita. Vuori velouria, sitä samaa, josta ompelin joskus lapsille vaippoja. Eli herran päässä liehuu muistutuksena rouvan yöpaitaa sekä vaippaa. En ihmettelisi yhtään, jos juuri tämä hattu 'häviää' jonnekin.



Poika Hattusen pipon päällystrikoo on tilattu jostain, en muista enää mistä. Sisus on jälleen kerran Marimekon pallotrikoota, sitä samaa, mitä taitaa olla lasten kaikissa aiemmissakin trikoohatuissa.



Tyttö Hattusen kevätpipossa on sisuksena tietenkin Marimekon pallotrikoo, päällisenä Sampsukan oravamerinoa. Sitä tuli ostettua ehkä kolme vuotta sitten mekkokankaaksi, mutta koska valmistuminen kesti ja niitä mekkoja on nyt ihan liikaa, tuli hyvä ja erittäin mieleinen pipo.

Tässä olivat tällä kertaa nämä Hattusen perheen hattuset. Viime vuoden marraskuun hatut. Palaan jälleen Hattusen perheen kuulumisiin ensi marraskuussa.






2 kommenttia:

  1. Hatut ovat nättejä ja tykkään tuosta mallista Wurm paljon. Tuo pikkusiskon hattu on ihana, sanovat vastaantulijatkin, kun olemme olleeet liikenteessä.
    Ja trikoohatut alkavat olla nyt hyviä, kun ilmat lämpenevät - tuulisuojia tarvitaan kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi Wurm on tosiaan kiva ja sen tietää jo siitä, kun oon kerrankin tehnyt useamman samaa mallia :)

      Poista

Jokainen kommentti ilahduttaa :)