Kissat sairastaa

Vielä ei ole luvassa retkipäivitystä. Eilen latailin kuvia ja jo siinä vierähti iso tovi. Sen lisäksi sain tehdä lapsien kanssa yllätyskäynnin eläinlääkärillä. Mukaan tuli myös kaksi kissaa. Ja sen jälkeenhän päivä olikin ihan kunnolla pilalla.

Alma on ollut hyvin vaisu kotiinpaluumme jälkeen, eikä ole syönyt juuri mitään. Ulkona on piipahtanut aamuin illoin. Kissa on kehrännyt ja polkenut jaloillaan sekä nukkunut kerällä ja nämä merkit viittaavat siihen, että Alma ei ihan hirmu kivulias ole. Onneksi. Kissa tutkittiin, otettiin verikokeet ja sille annettiin jotain ihme herkkuruokaa tutkimushuoneessa, jota se söi kyllä hyvin. Myös lämpö mitattiin, kuumetta ei ollut. Veriarvot olivat hyvät, paitsi haima-arvot. Diagnoosiksi varmistui haimatulehdus. Alma nesteytettiin ja sille anneettiin antibioottia. Antibioottikuuri jatkuu kotona nyt alkuun ja kipulääkettä tarpeen mukaan ja syömisen tarkkailua tietenkin. Ruokana menee eläinlääkäriltä hankittua sairaan kissan ruokaa. Ensi maanantaiksi on eläinlääkärille soittoaika, jonka jälkeen katsotaan hoitoa eteenpäin. Tietenkin tarpeen vaatiessa sinne saa ottaa yhteyttä jo aiemminkin. Harmittaa, mutta onhan Alma jo 15 vuotta vanha. Silti harmittaa.

Toinen kissa, joka kävi eläinlääkärissä oli Aamu. Lauantai-illasta asti Aamu on suunnilleen vain nukkunut. Sunnuntai-iltana vasta tajusin sen, kun koko kissahuomio on nyt ollut keskittynyt Almaan. Sen lisäksi Aamukaan ei syö kunnolla ja ontaa toista takajalkaa. Verikokeita ei otettu ja lääkäri totesi saman kuin minä, että Aamun yksi varvas aristi. Ei epäillyt murtumaa eikä röntgenkuvia vielä otettu. Kuumetta sen sijaan Aamulla oli. Koska kissa ei ole nuhainen tai aivastele ei lääkäri ollut huolissaan tilanteesta. Kissa sai antibioottia ja pahoinvointilääkettä ja yhtä pitkän atibioottikuurin kuin Alma. Samaa sairaan kissan ruokaa ja syömisen tarkkailun ohjeen. Olin eilen tästä ihan pikkuisen hermostunut. Aamu kuitenkin söi illalla reilusti ja kehräsi sylissä, joten se vähän rauhoitti mieltä.

Tänään olenkin sitten ollut jo enemmän hermostunut, koska Arvolle ilmestyi samat oireet kuin Aamulle. Eli ei syö, nukkuu vain eikä kehrää, eikä etenkään ole pätkän vertaa kiinnostunut avoimesta ulko-ovesta. Vielä eilen Arvo kehräsi pelkästään siitä kun joku käveli sen ohi. Soitin eläinlääkärille joka käski antaa Arvolle samaa antibioottia ja kirjoitti apteekkiin reseptin jatkosta, koska tuo eilen saatu antibioottiannos ei riittäisi kaikille. Kirjoitti vielä varmuuden vuoksi reilun määrän, koska kerroin meillä olevan vielä yhden kissan. Esko onneksi on vielä kunnossa ja yritän pitää sitä poissa noiden muiden luota. Mikä on kyllä helppoa. Esko on parhaillaan ruokakupilla syömässä suurella ruokahalulla, joten ainakaan vielä ei ole sen suhteen mitään paniikkia.

Kovasti harmittaa tämä tilanne ja minä olen jo tapani mukaan miettinyt asiaa niin pitkälle, että meillä ei ole hetken päästä enää yhtään kissaa. Toivottavasti kolmikko toipuu ja mahdollisimman nopeasti. Nyt on vaikea keskittyä mihinkään ja hermostuttaa ja harmittaa ja vaikka mitä.