Matkalla osa 3.

Tanska

Legolandissa ollessamme yövyttiin Jellingissä sijaitsevalla leirintäalueella useampi yö. Suihkut ja vessat oli hyvät ja lähellä, samoin leikkikenttä. Oltiin ainoat telttailijat. Jellingistä oli matkaa Legolandiin 20 kilometriä eli oltiin ihan lähellä. Billundissa olisi myös ollut leirintäalue, mutta ajateltiin sen olevan tukkoisempi, joten siksi valitsimme tämän vähän kauempana sijaitsevan paikan.

Vaikka Jelling oli pikkuruinen paikka, sieltä löytyi sellainenkin nähtävyys, joka oli päässyt Unescon maailmanperintökohdelistalle. Herra viikinki Sinihampaan rakennuttama kirkko, riimukivet sekä erään kuninkaan ja vaimonsa järkyttävän suuret hautakummut. Kun illalla käytiin patsastelemassa niitä kauppareissun yhteydessä, ei suinkaan oltu ainoita turisteja siellä. Se hämmästytti, koska paikka oli tosiaan pieni ja vähän sivussa isommalta tieltä.

Vejlen kaupungissa tehtiin ruokaostoksia ja vähän muitakin ostoksia. Ja tietty käytiin kahvilla. Ostin itselle mekon sovittamatta ja lapsille robotit. Mekko oli sopiva. Ostettiin tanskalaisia mansikoita ja ne oli kyllä hyviä, vaikkei ihan suomalaisten veroisia. Hintaa jäi litralle 1,5 euroa, mikä on kyllä aika sopiva hinta Suomen riistohintoihin verrattuna.

Legolandissa käydyn päivän jälkeen ajateltiin viettää seuraava päivä hiukan leppoisammin. Siispä otettiin suunta kohti Givskudissa sijaitsevaa eläintarhaa. Paikka yllätti meidät olemalla melko iso ja kiva. Osa eläimistä katsastettiin kävellen, osa kävelyreiteistä oli sijoitettu aitauksien sisälle ja osaa eläimistä pääsi silittelemään. Kirahvit, biisonit ja emut kierrettiin katsomassa omasta autosta käsin, kuten myös leijona-aitaus. Päivän päätteeksi vietettiin aikaa eläintarhan leikkipuistossa ja syötiin leijonapehmikset.

Nämä muutamat päivät olivat tuulisia, aurinkoisia ja pilvisiä. Ihan mukavat lomamatkailmat.

Viimeinen päivä Tanskassa vietettiin Kööpenhaminassa. Ja tarkemmin sanottuna käytiin vain syömässä ja loppuaika oltiin Tivolissa. Se olikin ainoa päivä koko kolmeviikkoisen matkan aikana kun satoi vettä. Ei tullut hankittua ihan turhaan noita kerttissadetakkeja. Paitsiettä lapset pitivät niitä päällään ehkä noin viisi minuuttia. Sen jälkeen Tyynekin veteli siinä välillä kovassakin sateessa neuletakki päällä. Mutta eipä se tuntunut menoa haittaavan. Tivolissa oli kivaa sateesta huolimatta. Minä en käynyt yhdessäkään laitteessa, mies yhdessä ja lapset jokusessa. Ei ostettu rannekkeita, pelkästään kertalippuja. Pari kertaa laitteeseen menon yhteydessä oli jotain hässäkkää ja lapsilta jäi liput käteen, joten pääsivät muutamaan laitteeseen enemmän kuin vanhemmat ensin lupasivat. Ja lopulta jäi vielä pari tikettiä tuliaisiksi. Eli jos joku on menossa Kööpenhaminan Tivoliin, niin minulla olisi antaa pari vapaalippua. Kuten voin myös lainata leirintäaluekorttia sekä uunituoretta Lontoon kehätien karttaa.

Koska meidän kattoboksin kiinnitys hajosi ja vielä sen lisäksi siitä rivahti jossakin kohtaa Hollantia sarana, minua pelotti kovasti ajella noita Tanskan tuulisia siltoja. Boksi oli korjattu nippusiteillä ja jeesusteipillä, jotka eivät minusta olleet kovin luotettavia. Iso-Beltin silta oli pakko ylittää, mutta Juutinrauman silta jätettiin minun pyynnöstä väliin ja vaihtoehtoisena kulkureittinä käytettiin autolauttaa Helgingöristä Helsingborgiin. Se on aavistuksen kalliimpi kuin silta, mutta minun mielenrauhaa ei pysty rahassa mittaamaan.
























Ruotsi

Ruotsin puolella oli taas melkein pelkkää läpiajoa. Ajeltiin Norrköpingiin asti ja yövyttiin Kolmårdenin leirintäalueella, jossa oltiin jo muutama vuosi sitten. Ei juuri tarvinnut karttaa lukea, kun osattiin sinne ilmankin. Leirintäalueella on hyvät perhesuihkut, vaikka ei ihan siinä teltan vieressä.

Viimeisenä päivänä matka vei kohti Tukholmaa. Poikettiin tälläkin kertaa Zetasin puutarhakaupassa. Koska ajomatkaa ei ollut enää juuri yhtään, uskalsin ostaa sieltä pihalle pari kurjenpolvea ja pionituen, joka matkusti jätesäkissä minun sylissä ja oli erittäin hankala. Sain leimakortin ja nythän olisi hyvä syy mennä tuonne taas. Kortti on voimassa kaksi vuotta. Eli sitäkin saa lainaksi, jos on Zetasiin menossa.

Ehdittiin olla Tukholmassa jokunen tunti. Käytiin muffinssikahvilla ja kierreltiin vanhassa kaupungissa. Vasta ihan viime minuuteilla löydettiin sieltä kiva ostoskatu, juuri kun oltiiin tapettu aikaa siellä turistikrääsäpuotikaduilla ja ihmetelty, miten niitä kauppoja voi olla niin paljon. Mutta oli jo kiire laivalle. Auto haettiin parkkihallista vanhan kaupungin vierestä ja lähdettiin keskustan läpi kohti satamaa.

Laivalla oli sitä samaa kuin mennessäkin eli eipä siinä mitään ihmeellistä. Mies hävitti hetkeksi puhelimensa, mutta löysi sen lopulta. Ostin vielä tuliaisia laivalta ja itselle kassin sekä sandaalit.











Matka oli pitkä ja kotiin oli jo kiva tulla. Mutta kyllä ehdittiin nähdä ja kokea monenlaista ja mukavaa meillä oli. Telttayöt sujuivat hyvin: lapset nukkuivat kaikki yöt heräämättä. Ekana iltana ei meinannut uni tulla, mutta sen jälkeen kyllä tuli ja helposti. Itse nukun yleensä teltassa hyvin. Kun on hyvä patja ja teltta. Kerran matkalla piti toista patjaa paikata, koska se jäi kattoboksin väliin ja reikähän siitä tuli. Paikka kuitenkin piti. Boksi hajosi ja se vähän harmittaa, kun oltiin jo aloitettu keräämään siihen tarroja. Ei hylätty sitä kuitenkaan viimeiselle leirintäalueelle, kuten aluksi suunniteltiin. Olisi tullut ahdasta autossa.

Meillähän ei ole navigaattoria, vaan ollaan aina tähän mennessä luotettu minun kartanlukutaitoon. Eilen lausuttiin kuitenkin ääneen, että ehkä voitaisiin sellainen ostaa. Katsotaan nyt, onko se jo seuraavalla matkalla. Sitä ollaan jo suunniteltu ja ainakin tiedetään, minne ensi kesänä lähdetään.

Matkavarustelistalle ei tullut tällä kertaa mitään lisättävää. Vähennettävää kyllä. Eli vaatteita ei läheskään niin paljon mukaan kuin nyt oli. Tulee kuitenkin pidettyä samoja aika paljon ja leirintäalueillahan on usein pesukoneet ja kuivausrummut. Ja nyt kun autossa on ilmastointi, ei tule edes niin kuuma ja hiki kuin aikaisemmin.

Matkaneuleena valmistui silkkilangasta kesäpipo, jota pidin jo reissussa päässä. Toinen neule eli sukat on vielä vähän vaiheessa. Eli jos meille se navigaattori tulee ja minun ei tarvitse niin paljon karttaa tulkata, voi olla, että seuraavalla reissulla saan koko sukat valmiiksi.