Lasten harrastuksista

Olen kirjoittanut jo (liian) usein jotain lasten harrastuksista. Viime päivinä ollaan keskusteltu niistä paljon. Millä harrastuksella on keväällä esitykset, mitä ei jatketa syksyllä, mitä jatketaan. Tämä vuoden alku on ollut harrastusten kanssa lievästi ruuhkainen, mutta kaikki on saatu mahtumaan aikatauluihin. Ja jos jonnekin ei ehdi, niin sitten se on jätetty väliin.

Kerholainen käy kerran viikossa tanssikoulussa. Se on kansalaisopiston järjestämä koulu, jota todennäköisesti tyttö jatkaa myös ensi syksynä. Sen lisäksi loppuviikosta on paikallisen liikuntaseuran järjestämä satujumppa. Jumppa on myös syksyn jatkamislistalla. Pitää varmaan sijoittaa johonkin ihanaan hörhelöiseen ja kimaltavaan tanssi/jumppapukuun.

Kerholaisen kanssa käydään myös kerran kuussa Nallepartiossa. Se on partiotoimintaa alle kouluikäisille, jonne lapsi osallistuu yhdessä vanhemman ja sisarusten kanssa. Vanhempi on ollut tietenkin aina mukana ja viime kerralla myös veli.

Tämän lisäksi ollaan käyty säännöllisen epäsäännöllisesti seurakunnan perhekerhoissa. Kevättä kohti valon ja jaksamisen lisääntyessä käydään varmaan enemmän.

Koululainen käy partiossa kerran viikossa ja on ollut myös innokas partion viikonloppuleireihin osallistuja. Kolmella leirillä on jo ehtinyt käydä syksyn jälkeen. Viimeksi sain leiriltä tuliaisiksi itse tehdyn pannunalusen. Keskellä viikkoa on koulussa sählykerho ja viikonloppuna uimaseuran järjestämä uimakoulu. Näistä uimakoulu jää pois ensi syksynä, mutta tilalle on toivottu jo muuta.

Ylimääräisenä harrastuksena talveksi (ja kevääksi) tuli kummallekin lapselle paikallisen seuran järjestämä hiihtokoulu. Luultiin, että siellä käydään vain kerran, mutta se onkin ollut jokatiistainen huvi. Hiihtokoulussa luonnollisesti hiihdetään, jonka lisäksi siellä on hiihtokilpailuja. Hiihtokoulupäivän lisäksi lapset kävivät hiihtämässä ylimääräisen hiihdon Hippohiidoissa, koska keräävät nyt hiihtokertoja, että saavat seuran lupaaman hiihtäjäpatsaan. Viimeiset kilpailut olivat tällä viikolla ja nyt odotetaan ilmoitusta seuran päättäjäisten ajankohdasta, että päästään pokkaamaan patsaat.

Kaiken tämän lisäksi ollaan käyty uimassa, luistelemassa ja hiihtämässä. Hiihto- ja luistelukauden jo hyvän aikaa sitten päätyttyä on tilalle tullut pyöräilykausi. Että kyllä tässä tätä harrastamista riittää. 

Harrastuksia on paljon. Jos koululainen joutuisi jäämään iltapäiväkerhoon, harrastuksia olisi yksi. Samoin jos kerholainen ei olisi kerholainen vaan päiväkotilainen, harrastuksia olisi ehkä yksi. Jos sitäkään. Ainakaan vielä ei kumpikaan ole valittanut harrastusten määrästä ja toisaalta itsehän lapset niitä haluavat. Kerholainen haluaisi vielä noiden lisäksi päästä jo oikeaan partioon ja uimakouluun. Miksiköhän?