perjantai 4. joulukuuta 2015

Neljäs ja viides luukku - piparkakkukaupunki

Nyt ei mene oikein putkeen nämä joulukalenteripäivitykset. Milloin mikäkin elektroniikkavempain temppuilee ja tänään ei vaan ole ollut aikaa. Ja koska tiedän, että huomennakaan en ehdi, niin kaksi luukkua menköön nyt yhdellä 'askartelulla'.

Tiedän senkin, että päivityksiä voisi ajastaa, mutta sisäinen nörttini ei ole saanut sitä vielä onnistumaan, joten jätän tälläkin kertaa suosiolla yrittämisen väliin. Aateekoo ei ole minun juttuni.

Mutta se luukusta (tai oikeastaan kahdesta) löytyvä asia. Piparkakkukaupunki.



Viimeisessä Pirkka-lehdessä oli kuva tällaisesta ja kaupunki näytti siinä kuvassa niin kivalta, että ajattelin heti kokeilla sitä. Mainittakoon tässä kohtaa sellainenkin asia, etten ole eläissäni tehnyt ensimmäistäkään piparkakkutaloa saati sitten liittänyt kuumalla sulatetulla sokerilla minkäänlaisia keksinkappaleita toisiinsa. Siihen sekä käsien kömpelyyteen nähden, tästä tuli ihan kelpo suoritus. Takaseinä on vinossa, pikeeri oli aivan liian kovaa ja kädet kramppasivat monta kertaa kun sitä yritin tuohon puristaa. Alareunan isommalla reiällä tehty lumi onnistui paljon helpommin. Kaavan tein itse, koska sitä tulostinta en edelleenkään omista.

Tykkään tästä kyllä ja on se ekaksi piparkakkutyöksi ihan mainio. Ainakin sen syömisestä puhutaan tässä talossa usein ja useiden henkilöiden toimesta. 

Kun tästä innostuneena aiotaan tehdä lasten kanssa oikeat piparkkutalot, muistan, että kaksi kananmunanvalkuaista on hyvä määrä, mutta ihan koko pakettia pölysokeria siihen ei tarvitse laittaa. Koristelukarkit on jo ostettu odottamaan.





Tänään oli Lahden kaupungintalolla kaupunginjohtajan järjestämät itsenäisyyspäiväjuhlat kahden alueen koulun eka- ja tokaluokkalaisille. Meidän koululainen sattui olemaan onnekas juhliin osallistuja. Sanomalehden nettisivun kuvissa poika ei vilahda, mutta tuttuja luokkakavereita siellä näkyy. Sen sijaan Lahden kaupungin omilla Facebook-sivuilla olevissa kuvissa on meidän perheen edustus oikein hyvin näkyvissä. Osassa kuvista selvästi, osassa vain äidin tunnistettavissa. Juhlat olivat olleet hienot ja luokka oli kuulemma käyttäytynyt siellä oikein mallikelpoisesti.

6 kommenttia:

  1. Komea oli nuori mies juhla-asuissaan.
    En kyllä aio yrittääkään piparkakkutalon tekoa tänä vuonna. joskus olen väkertänyt, mutta ei se ole minun juttuni - luulen tänään niin. Tuo kaupunki on kiva valoineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei varmaan ole minunkaan juttu, mutta jos ei ole turhan tarkka miltä näyttää, niin voin kyllä tehdä.

      Poista
  2. Komea juhlija. Tämän päivän sanomalehdessä oli vastaavan kaupungin ohje. Ajattelin ottaa talteen ensi vuotta varten, vähän vaihtelua ainaiseen eläinmetsään. Tomusokerimassa/pikeeri kannattaa lämmittää ennen pursottamista, en ole kokeillut mutta kuulemma on sitten helpompi käsitellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläinmetsä onkin kiva. Siinä ei tarvi sovitella noita osia toisiinsa. Niitä valmiita sokerikuorrutuksia olenkin lämmittänyt, mutta eihän tuo ajatus omatekoiseen massaan ehtinyt. Ensi kerralla kokeilen.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos :) Se on nyt siirretty kissaturvalliseen paikkaan korkean kaapin päälle.

      Poista

Jokainen kommentti ilahduttaa :)