Viisivuotisjuhlat

Ihana rakas pieni Tyyne täytti jo viisi vuotta. Kauan odotettu juhlapäivä oli lauantaina. Kyllä siihen oli aamuja laskettukin. Joka päivä useaan kertaan. Eikä kuulemma ole enää mikään pieni. Viisivuotias on jo iso.

Näiden juhlien järjestäminen oli monella tapaa melkoista säätämistä. Mutta juhlat saatiin hyvim juhlittua  kolmessa erässä. Lauantaina oli kummit ja muut aikuiset, sunnuntaina kaverit ja vielä illalla serkut. Viisivuotias oli itse tyytyväinen juhliinsa ja sehän riittää.



Vaatimattomat juhla-askartelut pitivät sisällään viirinauhan ja pallonauhan. Pallonauhan idea oli suora kopio Stömsön joulukuisesta jaksosta. Pidemmätkin nauhat olisi voinut tehdä, mutta juhlia edeltävä päivä askarteluun ei ollut se paras aika. Meinasi tulla kiire. Nauhoihin olen käyttänyt omien varastojen vanhoja kuviopapereita, tapettipaloja, Tyynen sivuun laitetun värityskirjan kuvia ja jonkun Nalle Puh -kirjan sivuja. Nauhat laitetaan talteen myöhempää käyttöä varten. Näiden nauhojen lisäksi Tyyne olisi halunnut oviin ja ikkunoihin roikkumaan hämähäkinseittejä, mutta ymmärsi lopulta kuitenkin sen, että hämähäkinseitit ovat koululaisen synttärijulissa niiden ajankohdan vuoksi, ei synttäreiden takia.





Juhlien leipomuksista osa oli Tyynen toiveita, muutaman tein toiveiden ulkopuolelta. Kakun piti olla tälläkin kertaa prinsessakakku. Tein tuon perinteisen barbi-kakun-sisään -prinsessakakun. Koska kasasin kakun taas laiskasti pyöreään kulhoon, tuli siitä melko matala ja jouduin poistamaan nuken jalat, että se asettui tuohon edes jotenkin järkevästi. No, nukke on ostettu kirpparilta, eikä sillä ole ikinä edes leikitty, joten jääköön jalattomaksi. Sitä voi käyttää myöhemmin muihin koristeluihin. Kakku oli kuitenkin hyvää ja tähänkin oli päivänsankari tyytyväinen.





Tyynen juhlamekon ompelin jo kerhon joulujuhliin. Mekkoon on käytetty erilaisten kankaiden palasia ja nauhoja ja pitsejä. Osa uusia kankaita, osa vanhoista vaatteista ja taskut vanhasta tyynyliinasta. Kaavaa ei tähän varsinaisesti ole, mittailin tytön ja leikkasin kappaleet sen mukaan.



Sunnuntain kaverisynttäreille puettiin kuitenkin eri mekko. Eihän sitä nyt samassa voi kahta päivää juhlia. Tyyne sai mekon synttärilahjaksi kummitädiltä ja se piti saada heti päälle. Kaverisynttäreille oli järjestetty vähän muutakin ohjelmaa kuin kahvittelu. Oli ilmapalloja ja musiikkia, Tyyne avasi lahjat pullonpyörityksellä. Lapset askartelivat porotikkareita ja rannekoruja. Sen lisäksi oli vielä ongintaa. Kaksi tuntia kului tosi nopeasti eikä taikuri edes ehtinyt esiintyä. Ehkä seuraavissa juhlissa. Niihin on kuitenkin vielä tovi aikaa, mutta ainahan voi hyvissä ajoin alkaa suunnittelemaan.